Nunarput Parisimi isumaqatigiissummi: Silap pissusiani anguniagassatsinnik nassaassaagut

Nunarput silap pissusia pillugu Parisimi isumaqatigiissummut ilannguppoq. Tamannalu naalakkersuisut silap pissusianut periusissiortussaatitaalernerannik malitseqarpoq.

Tassa periusissiassatut siunnersuuteqarneq siullertut suliassarissavaat.

- Innuttaasut suleqatigineratigut periusissiortoqassaaq. Taamaattumik aamma nunarput tamaat angallaviginiariga atorfilittakka ilagalugit. Taamatut oqaloqatigiinneq isumasiuinerillu eqqarsaatigalugit sanarfineqassammat suut aqqutigalugit nunatta annikinnerusumik CO2-mik aniatitsinerata angujartuaarnissaa, avatangiisinut naalakkersuisoq, Kalistat Lund oqarpoq.

Silap pissusia pillugu periusissiaq ukiunit marlunnit pingasunut suliarineqassaaq. Taamatuma kingorna nunatta sila pillugu anguniagaata 2028-mi tunniunneqarnissaa 2030-milu atuutilersinneqarnissaa anguniagaavoq.

Isumaqatigiissummut pisortatigoortumik ilanngunneq Hans Egedep Illuani Nuummi sisamanngornermi nalliuttorsiornermi pivoq.

Nunatta Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnera avatangiisinut naalakkersuisup nuannaarutigaa.

- Ukiut pingasut missaani ingerlareersullu maannakkut naammassineqarluni nunatta Parisimut isumaqatigiissummut ullumiminngaanniik ilaalernera pingaaruteqartorujussuuvoq, Kalistat Lund oqarpoq.

Kalistat Lundip aamma danskit ineriartortitsinermik suleqatigiinnermut aamma nunarsuarmut tamarmut klima pillugu politikkimut ministeriat, Dan Jørgensenip atsioqatigiinnerat Naalagaaffiit Peqatigiit klima pillugu allattoqarfianni pisortamut, Simon Stiellimut tunniunneqarpoq.

Nunatta Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnissaa Inatsisartunit 2023-mi ukiakkut ataatsimiinnermi akuersissutigaat. Immikkoortoq arlaleriarluni kinguartinneqareerluni akuersissutigineqarpoq.

Danmark nunarpullu qaninnerusumik suleqatigiittut

Nunatta Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnera Kalistat Lundip kisimi nuannaarutiginngilaa, Dan Jørgensen aamma nuannaarutiginnippoq.

- Ulloq pingaaqaaq. Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummut ilaalernera nuannaarutissarsuuvoq, danskit silap pissusia pillugu ministeriat oqarpoq.

Kunngeqarfik tamarmi ataatsimoorluni silap pissusianut atatillugu isumaqatigiinniutit annertuut oqaluuserinninnerulersinnaavoq. Nunatta Danmarkillu silap pissusianut atatillugu suleqatigiinnerat taassuma oqarnera naapertorlugu nunatta Parisimi isumaqatigiissummut ilaannginnera pissutigalugu ilungersunarsimavoq.

- Ataatsimeqqatigiiffiusinnaanngitsunik peqarsimavoq, tassanngalu paasissutissiisoqarsinnaasarani. Matu maanna ammarpoq, taamaammat qaninnerusumik suleqatigiissinnaavugut. Taamaammat qaninnerunissamik siunertaqarneq kajuminnerlu tassaniittuaannarpoq, maannali suli pitsaanerusumik iliuuseqarsinnaanermut aamma periarfissaqalerpugut.

Nunatsinnut tunnganngilaq nunarsuarmulli tamarmut

Nunatsinnulli Danmarkimullu kisimi tunngassuteqanngitsoq, Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusianut pisortaata, Simon Stiellip erseqqissaatigaa, taassumalu nunatta qanoq tapiissuteqarsinnaanera oqaluttuaralugu:

- Nipersi nunat tamalaat silap pissusaata allanngoriartorneratigut ajornartoorneq pillugu suleqatigiinnerannut pisariaqarpoq. Kalaallit Nunaat matumani pineqanngilaq, nunarsuaruna tamarmi pineqartoq, Simon Stiell oqarpoq.

Nunarsuup sinnerani pissutsit Kalaallit Nunaannut sunniuteqartut, aammalu Kalaallit Nunaanni pissutsit nunarsuarmut sunniuteqartut, Simon Stiellep erseqqissaatigaa. Sila kiatsikkiartormat, Sermersuaq aakkiartorpoq Sermersuarlu aakkiartormat, silarsuarmi imaq qaffakkiartorpoq.

- Ilissi tassani pisuussuteqanngilasi, silarsuarmi pissutsit ingammillu nunat mingutsitsinerpaajusut iliuusaasa sunnitigivaat. Taamaammat ilissi nipersi, iliuutsisilu atorlugit tamaani susoqarnersoq tamannalu nunarsuarmut qanoq sunniuteqarnersoq pillugu silarsuup sinneranut oqaluttuarnissarsi pingaaruteqarpoq.

- Kalaallit Nunaata iliuuseqartorpassuarnut ilanngunnera pingaaruteqarluinnarlunilu pissaanerujussuuvoq, Simon Stiell oqarpoq.