Nunani allani inatsisiliortuni nutserinermut aningaasartuutit ima amerlatigipput
Folketingip ataatsimiittarfiani kalaallisut savalimmiormiusullu oqalussinnaaneq Folketingip siulittaasoqarfianit septembarimi ukioq kingulleq akuerineqarmat, oqaluttuarisaanermi siullermeersumik taama pisoqarpoq.
Aki-Mathilda Høegh-Damip (S) folketingimi suleqataasa ilaasa erloqiummissutigisaannik ukioq taanna maajimi kalaallisut oqalugiarnerata kingorna periarfissaq taanna ammaanneqarpoq.
Oqaatsinilli nutserinerup qanoq ingerlanneqarnissaa maanna suli eqqartorneqarpoq.
Toqqaannartumik nutserineq Folketingmi periarfissaasariaqartoq Aki-Mathilda Høegh-Dam isumaqarpoq. Folketingimili siulittaasoqarfik Præsidiemik taaneqartartoq itigartitsivoq. Ataatsimiittarfimmik allannngortitserinerup 200 millionit koruuninik naleqarnissaa, Folketingimi siulittaasup Søren Gadep oqaatigaa.
Nunanili allani Kalaallit Nunaata Danmarkillu sanilerisanni politikerit oqaasiinik nutserinermi qanoq iliortoqartarpa? Paasissutissat allaaserisami uani atuarsinnaavatit.
Canada: Oqaatsit sumiorpaluutillu 90-it missaanniittut
Sumiorpaluutit oqaatsillu Canadami atorneqartut amerlapput, inuit oqaasii arlallit ilanngullugit katillugit 90-it missaanniipput.
Nunami inatsisiliortut House of Parliamentimiittut marloqiusanut avinneqarput, taakkulu tassaapput Senati aamma Underhusi, tassanilu 2008 tikillugu tuluit franskillu oqaasii kisimik pisortatigoortumik atorneqarput.
Inatsisiliortunit oqaaserineqartut tuluttut franskillu oqaasii toqqaannartumik nutserneqartarput, Underhusimilu ilaasortat oqalugiaataasa 75 procentii tuluttut ingerlanneqartarlutik.
Senatorili inunnit kingoqqisoq ilitsoqqussaralugu oqaatsiminik inuktitut oqalussinnaatitaarusulluni 2008-mi piumasaqarpoq. Tamannalu inatsimmik allannguinermik kinguneqarpoq, Underhusimi Senatimilu sapinngisamik periarfissaqartillugu inuktitut, tuluttut franskisullu toqqaannartumik nutserneqarsinnaalerput, taamaaliornissarlu sapinngisamik siusinaarluni allattoqarfimmut nalunaarutigineqartassaaq.
Senatimi politikerit oqaatsit allat atorlugit oqaaseqarsinnaatitaapput, taamaaliornermili politikerit nutserisoqarnissamut oqalutseqarnissamullu pisinnaatitaaffeqanngillat.
Canadami inatsisartut nutserisitsinerit tamaasa namminneq akilertarpaat, namminnerlu atorfinitsitatik suliffeqarfiillu namminersortut atorlugit nutserisitsisarput.
House of Parliamentimi nutserinermut oqalutseqarnermullu aningaasartuutit annertussusaat pillugit paasitinneqarsinnaasimanngilagut.
Sverige: Nunami oqaatsit tallimat, Riksdagemili ataasiinnaq
Sverigemi svenskit oqaasisa saniatigut ikinnerussuteqartut pisortatigoortumik oqaasii tallimaapput. Taakku tassaapput finskisut, jiddischisut (jødit ilitsoqqussaralugu oqaasii) romanisut (romanimiut pisortatigoortumik oqaasii), samit oqaasii aamma meänkielisut, tassa Finlandimiut oqaasii inuiaqatigiit Norgep issittortaani, Sverigemi, Finlandimi Ruslandimilu najugallit oqaasii aamma tornedalsfinskamik taaneqartartut.
Sverigimi inatsisiliortuni aamma marloqiusanut avinneqarsimasuni Riksagenimi oqalugiarnerit, Riksdagsinformation naaperlugu svenskisut ingerlanneqassapput.
Riksdagenimi oqallinnerit nunanut allanut tunngasut kisimik torrutiinnarlugu tuluttuunngortinneqartarput, oqallinnerilli arlalissuit ussersuutinngortinneqartarput.
Riksdagenimi tuluttuunngortitsinermut ussersuutinngortitsinermullu 2022-mi aningaasartuutit svenskit aningaasallungorlugit 141.962 koruuniupput, danskit aningaasanngoraanni 91.595 koruunnik naleqarlutik.
Paasissutissat Riksdagep paasissutissiivianeersuupput.
Norge: Stortingimi norskisuinnaq
Norgep inatsisartuini Stortingimi norskit oqaasii pingaarnertut oqaaserineqarput. Nunap sinnera assigalugu norskit oqaasii assigiinngitsut marluk atorneqarput, tassa bokmål aamma nynorsk. Politikerillu namminneq aalajangersinnaavaat taakkunannga sorleq atussanerlugu.
Stortingimi ataatsimiinnernit imaqarniliat bokmålisut nynorskisullu saqqummiunneqartarput, Stortingimili nutserisoqarneq ajorpoq.
Samet inatsisartuisa Sametingip ukiumoortumik nalunaarusiaat kisimi, samet oqaasiinut ukiut tamaasa nutserneqartarpoq. Taamaaliornerlu norskit aningaasanngorlugit ukiumut 40.000 koruuneqartarpoq, danskit aningaasaanni 25.000 koruuneqarluni.
Stortingip nittartagaani paasissutissat amerlanerit tuluttuunngortinneqarsimapput. Stortingimut qinersisoqaleraangat inatsisartut tuluttut paasissutissanik saqqummiisarput. Taamatullu saqqummiussassat nutserinermik suliffeqarfimmut suliakkiunneqarnerat, norskit aningaasaanni ukioq kingulleq 100.000 koruuninik naleqarpoq, danskit aningaasanngorlugit 63.000 koruuneqarluni.
Stortingip tusagassiivia KNR-imut taama paasissutissiivoq.
Finland: Finskisut svenskisullu nutsikkat tamakkiisuunngitsut
Finlandimiut inatsisartuini Eduskuntami 200-nik ilaasortalimmi finskisut svenskisullu oqaluttarput.
Inatsisartuni oqalugiaatit ilaat oqaatsinut taakkununnga marlunnut nutserneqartarput. Ataatsimiititaliani ataatsimiinnerit, ataatsimiinnerit alla aaqqissuussaallu allat ilaanni torrutiinnarlugu nutserisoqartarpoq, tamannali aatsaat pisinnaasarpoq inimi ataatsimiiffiusumi nutserinermut atortorissaaruteqaraangat soorlu siutequtinik tusarnaarutinik imaluuniit nutserisarfeeqqanik peqaraangat.
Finlandimi inatsisartut torrutiinnarlugu nutserinermut allatanillu nutserinermut 2022-mi 64.292 eurot atorpaat, danskit aningaasanngorlugit 484.191 koruuniupput.
Inatsisartut namminneq nutserisoqarput, allaffianilu Svensk Sprogimi oqalutsit nutserisullu katillugit qulit atorfeqarput. Taakku 2022-mi akissarsiaat 1.227.558 europput, danskit aningaasanngorlugit 9.152.334 koruuniullutik.
Savalimmiormiut Islandimiullu nutserineq ajorput
Nunatta kangimut saniliini qaninnerni marlunni, inatsisartut nutserisoqarpiarneq ajorput.
Islandimi oqaatsit pisortatigoortut tassa islandimiut oqaasii, inatsisartuni Altingimi kisimik atorneqaqqusaapput. Oqaatsit allat oqalugiaatini issuaanermi atorneqarsinnaapput, islandimiutullu ingerlaannaq nutserneqassallutik.
Pisortatigoortumillu pulaartoqarpat islandimiusut oqalussinnaanngitsumik, politikkikkut ataatsimiititaliani ilaasortat ilaata pulaartup oqalutseqarnissaa qinnutigissavaat, tassa nutsersoqarnissaq aalajangersimasumik periuseqarfigineqanngilaq.
Politikikkut ataatsimiititaliani pulaartoq, tuluit oqaasiinik skandinaviamiullu oqaasiinik atuinissamut tikilluaqqusaasarpoq.
Altingip attaveqaqatigiinnermut immikkoortortaqarfiata, nutserinermut oqalutseqarnermullu aningaasartuutit ukiumoortut qanoq amerlatiginerat KNR-imut paasissutissiissutigisinnaanngilaat.
Savalimmiormiut Lagtingimi inatsisartui oqaatsinik ataasiinnarmik annermik aamma atuisuupput. Savalimmiormiulli namminersorlutik oqartussaqarfiata nittartagaani allassimavoq, pisuni pisortatigoortuni danskisut aamma oqaluttoqarsinnaasoq.
Savalimmiormiulli oqaasii sulinermi atorneqartarput, Lagtingimimi ilaasortat 33-usut tamarmik ilitsoqqussaralugu savalimmiormiusut oqaaseqartut, Lagtingip pisortaa Johnhard Klettheyggj KNR-imut paasissutissiivoq.
Ataaserli mininneqartarpoq. Danskimmi naalagaaffiata sinniisua aamma Lagtingimiippoq, taannalu danskiugami oqalugiaraangami danskisut oqaluttarpoq savalimmiormiusulli paasisarluni. Politikerillu Lagtingimut qinikkat tamarmik danskisut paasisarmata nutserisoqarnissaq oqalutseqarnissarlu pisariaqartinneqarneq ajorpoq.
- Nutserisoqarnissaq maannamut pisariaqartinneqarnikuunngilaq, taamaammallu sammisap Danmarkimi "oqallisigineqartut" maani oqallisigineqarnissaa pisariaqarsimanngilaq, Lagtingip pisortaa KNR-imut allappoq.
Kalaallit Nunaanni tamangajammik nutserneqartarput
Ilisimasatsitut maani kalaallisut oqaatsivut pisortatigoortumik oqaaserineqarput aamma Inatsisartuni. Ataatsimiittarfimmili danskisut aamma oqaluttoqarsinnaavoq.
Inatsisartuni politikkikkullu ataatsimiititaliani ataatsimiinnerit toqqaannartumik nutserneqartarput, soorlu aamma Inatsisartuni ataatsimiititalianilu ataatsimiinnernit allakkiat tamarmik nutserneqartartut.
Inatsisartut allattoqarfiat naapertorlugu nutserisoqarfimmi atorfillit aalajangersimasut arfineq-marluupput, Inatsisartunilu oqaluttaanermut aningaasartuutit 2022-mi 746.447 koruuniullutik.
