Aalisarneq pillugu inatsisissaq: Namminersorlutik Oqartussat 2 milliardit tungaannut annaasaqaratarsinnaasut
Nunatsinni inuussutissarsiutit pingarnersaat pillugu inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut nittartagaanni sisamanngormat unnukkut pissarsiarineqarsinnaanngorpoq. Inatsisartuni siullermeerneqarnissaa sapaatit-akunneraniinnaq sioqqullugu tamanna pivoq.
Aalisarneq pillugu inatsisissatut siunnersuutip aggustip qaammataani tusarniaassutigineqalernerata kingorna soqutigisaqaqatigiiffit, aalisarnermik ingerlatseqatigiiffiit politikerillu akornanni annertuumik assortuussutigineqarpoq.
AAMMA ATUARUK Aalisakkat annerusunik akileraaruserniarneqarneri ataatsimiititaliap isumakuluutigigaa
Inatsisissatut siunnersuut maanna saqqummiunneqarpoq, taannalu Inatsisartut ataatsimiinneranni matumani siullermeerneqartussaavoq assortuussutaaneratalu sakkukillinissaa ilimanarpallaanngilaq. Naalakkersuisummi siunnersuutiminni toqqammaviusut aalajangiusimavaat:
- Raajarniarnermi pisassiissutinik nammineq pigisanik piginnittuunermik naatsorsuineq nutaaq eqqunneqassaaq.
- Kalaallit Nunaanni raajanik pisassiissutit agguarneri 43/57 procentimit sinerissap qanittuani raajarniarnermut 50 procentinngorlugit aamma avataasiorluni raajarniarnermut 50 procentinngorlugit allanngortinneqassapput.
- Raajarniarsinnaanermut akuersissutinik piffissamut killiligaanngitsunik atorunnaarsitsineq sivikinnerpaamik ukiunut tallimanut siumut nalunaaruteqarluni Inatsisartut inatsisaatigut pisinnaalissaaq.
- Misileraalluni aalisarneq nutaamik ilusiligaassaaq, misileraalluni aalisarneq aningaasaqarnikkut kajungernarnerulersinneqassalluni.
- Allaffissornikkut pillaammik akiligassiisarnissamut arsaarinninnissamullu periarfissaq atuutilersinneqassaaq, tassunga ilanngullugu nalilinnik arsaarinninneq.
Allannguutissat siulliit pingasut inuiaqatigiinnut pitsaanngitsumik kinguneqarnissaat tamanit nalilerneqarpoq. Tamatumunngalu pissutaanerpaasoq tassaavoq aalisarnerup sunniutikitsunngornissaa nalilerneqarmat, aamma inuussutissarsiuummi aningaasalersuinissat inatsisip kingunerisaanik qularnarnerulissapput.
AAMMA ATUARUK Demokraatit aalisarnermut inatsisissaq kinguartikkusukkaat
Inatsisissatut siunnersuut aasaq tusarniaassutigineqalersoq inuiaqatigiinnut kingunerisassaanut naatsorsuinernik eqqortunik imaqannginnerarlugu sakkortuumik isornartorsiorneqarpoq.
Atorfilittat siunnersuummut oqaasertaliussani ataatsimut naliliinerat naapertorlugu piffissaq qaninnerusoq isigalugu Nunatta BNP-anut, tassalu nunatta tunisaata ataatsimut nalingannut, 12 millionit koruuninik akeqassaaq piffissarlu ungasinnerusoq isigalugu 180 millionit koruuninik.
Nalunaarusiaq: 2 milliardit koruuninik taarsiivigineqarnissamik piumasaqaat
Siunnersuutip aningaasaqarnikkut kingunerisassai pillugit nalunaarusiaq, siunnersuinermik suliffeqarfiup Copenhagen Economicsip suliaa, tamatumuuna kakkiunneqarsimavoq. Nalunaarusiami inerniliussaq tassaavoq BNP 180 millionit koruuninik appassasoq nunattalu karsia piffissaq ungasinnerusoq isigalugu 130 millionit koruuninik annaasaqassasoq. Kisitsisilli taakku malunnaatilimmik nalorninartortaqartut, nalunaarusiami atuarneqarsinnaavoq.
AAMMA ATUARUK Aalisarnermut inatsisissap kinguartinnissaa IA-kkut ammaffigaat
Kilisaataatileqatigiiffiillu anginerit inatsit akuersissutigineqassappat Namminersorlutik Oqartussanit taarsiivigineqarnissamik piumasaqaateqarniarlutik sioorasaarutigereerpaat, tamannalu pillugu Copenhagen Economics ima allappoq:
- Naliliinerput naapertorlugu taarsiivigineqarnissamik piumasaqaateqartoqassappat, tamanna nunatta karsianut 2 milliardit koruunit angullugit aningaasartuutaaratarsinnaavoq.
Siunnersuutip Inatsisartut ataatsimiinnerisa ulluanni kingullermi, novembarip 16-iani, oqaluuserineqarnissaa sioqqullugu, siunnersuutip imartuup paasilluarnissaanut politikerit maanna sapaatit-akunnerat periarfissarilerpaat.
