Eqqartuussissuserisoq nunatsinni meeravissiartaarnernik suliat pillugit: - Nalunngilarput angusaqarsinnaalluta

Naalagaaffiup meeqqat angajoqqaallu kalaallit arlallit ilaqutariittut inuusinnaanisssaannut pisinnaatitaaffii innarlersimavai meeravissiartaarnerit pillugit suliani nutaanngitsuni. Mads Pramming taama naliliivoq, taannalu paasissutissanik katersileruttorpoq eqqartuussisunut tunniussinissamut ataatsimut imaluunniit amerlanernut.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

decembarip 25-at 2023 08:32

Nutserisoq Per Rosing

Meeravissiartaarineqarsimasut Kalaallit Nunaanneersut arlalialunnguit massakkut inuunerminni ukiunit siullerni pisimasut misissortileruttorpaat.

Tamanna Danmarkimi eqqartuussissuserisooqatigiinnit Ehmer Pramming Advokater-init ingerlanneqarpoq, taakku aamma meeqqat misiligutaasut, inatsisitigut ataataqanngitsut arnallu spiralilersuineq pillugu suliamiittut ilaatigut sinnerlugit sullissinikuupput.

Manna tikillugu suliani sisamaniit tallimanut eqartuussissuserisoq Mads Pramming naliliivoq Kalaallit Nunaanni angajoqaajusuniit erseqqissumik akuersisoqarsimanngitsoq meeqqatik 1960-ikkunni aamma 1970-ikkunni Danmarkimi aappariinnit meeravissiartaarineqarmata.

- Oqaluttuarisaanertik misissoreerlugu paasivaat angajoqqaamik meeravissiartaarineqarnissartik kissaatigisimanngikkaat imaluunniit meeravissiartaarnissap pineqarnera paatsoorsimagaat. Taamaalillutik tunngaviatigut ilaquttaminnit piumassuserinngisaminnik imaluunniit angajoqqaamik piumassuserinngisaanik avissaartinneqarsimapput, Mads Pramming oqarpoq.

Aamma atuaruk Suliaq nutaaq: Meeravissiartaat nunatsinneersut Naalagaaffik taarseeqqulersaaraat

Pineqartuni suleqatinilu naliliipput Den Europæiske Menneskerettighedskonvention (Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummi) immikkoortoq 8 unioqqutinneqartoq, tassani inuit tamarmik inuinnartut aamma ilaqutaqarlutik inuunissaminnut pisinnaatitaatinneqarput.

- Erseqqilluinnarpoq ilaqutariit taamatut avissaartikkaanni, meeravissiartaarnermik naalagaaffiup akuersiffiani akuersiffiusariaqanngikkaluartuni, taava ilaqutariit avissaartortinneqarput. Ilaqutariit ajoqusersorneqaannanngillat, kisianni meeqqamut angajoqqaanullu inuuneq aserorneqarpoq, Mads Pramming oqarpoq.

Eqqartuussissuserisut suliffeqarfiata danskit naalagaaffianik suliaq imaluunniit suliat arlallit pillugit eqqartuussisunut 2024-mi tunniussisinnaanissaat naatsorsuutaavoq. Eqqartuussisunut tunniussineq eqqartuussivimmi suliamik aallartitsinissamut siullertut aqqutaasarpoq.

Kalaallit Nunaanni sulianut allanut naleqqiullugu suliaq allaanerusoq

Aasaq KNR oqaluttuarpoq Danmarkimi inuit eqimattat kalaallinit kingoqqisut aalajangersimasut meeravissiartaarineqarnertik inatsisitigut misissortinniaraat.

Taakku ataaseq ilagaat Margrete Johansen, KNR-ip allaasereriigaa.

Mads Pramming oqaluttuarpoq meeravissiartaarnerit pillugit sulianik paasinnilerluni pappiaqqatigut eqqunngitsuliortoqarsimammat, meeqqat misiligutaasunik taaneqartartut pillugit suliami naalagaaffimmut tunniussineranni sinnerlugit suliaqarnermini.

Kingornatigut amerlanerusunik saaffigineqarpoq, massakkullu eqqaartuussisooqatigiiffia sulianik arlalialunnguanik tigummisaqarpoq, taakkunanilu suli suliat eqqartuussivinnut nalunaarutiginissaannut naammattunik uppernarsaatissanik amerlanerusunik ujarlerput. Kisianni, oqarpoq:

- Suliaq massakkut ingerlavoq misissuiffigineqartutut, kisianni qularnanngilluinnarpoq angusaqarfigisinnaagipput.

Danmarkimi 1979 sioqqullugu meeravissiartaarnerit

Kalaallit Nunaanni meeravissiartaarluni ileqqutoqqat qangaaniilli ingerlanneqartarput ilaqutariit iluanni meeqqanik 'tunissutitut' imaluunniit meerarsiartaatut.

Taamatut iluserlugu periaseq taaneqartarpoq 'aammasumik meeravissiartaarneq', meeraq angajoqqajusullu ilisimammassuk, akuttunngitsumillu iminnut attaveqatigiittarlutik.

1923-mi danskit meeravissiartaarnermut inatsisaat 'matoqqasumik meeravissiartaarneq'-mik tunngaveqartoq Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarpoq, tassanilu angajoqqaajusut meeqqallu akornanni attaveqarnerit pisinnaatitaaffiillu atorunnaarsinneqarput.

1976-mi meeravissiartaarnermut danskit inatsisaat nutaaq Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarpoq. Allanut meeravissiartaartitsineq sukaterneqarpoq Kalaallillu Nunaanni 'matoqqasumik meeravissiartaartitsinerit' sapinngisamik ikinnerpaanngortinneqarlutik.

1970-ikkut naanerannit Kalaallit Nunaanniit nunap avataanut meeravissiartaartitsineq atorneeruttutut isigineqarsinnaavoq.

Kalaallit Nunaanni meeravissartaarneq pillugu inatsit kingullermik 2010-mi allanngortinneqarpoq, ullumikkut meeravissiartaarnernut assigiinngitsunik pingasunik imaqarluni: ilaqutariit iluanni meeravissiartaarneq, meerarsiartaarneq aamma allanut meeravissiartaartitsineq. Meravissiartaarnerit siullit marluk nalinginnaanerpaapput.

Tigusiffiit: "Slægtskab og køn i grønlandske bysamfund - følelser af forbundethed", 2010 aamma Naalagaaffiup Nunatsinni sinniisoqarfia aamma Adoptionssamrådet-imit paasissutissat.

Allisiguk

Meeqqat kalaallit 257-t piffissami tassani danskinit aappariinnit meeravissiartaarineqarsimasut paasivai. Kisianni siusinnerusukkut KNR-imut oqarpoq, isumaqarluni meeravissiartaarnerit ilarpassui nalunaarsorneqarsimanngitsut.

Ehmer Pramming Advokater-ini meeravissiartaarnerit pillugit suliat Kalaallit Nunaanni sulianit allanit eqqartuussissuserisooqatigiit suliarisartagaannit danskillu naalagaaffiannut ingerlassimasaannit allaanerupput.

Suliani 'misileraanermi' aamma arnat spiralilerneqarsimasut pillugit suliami ingerlasumi naalagaaffimmit ataqatigiissillugu aaqqissuussamik sulinerupput. Kisianni meeravissiartaarnerit pillugit suliani taamaanngilaq.

- Inuit ataasiakkaarlugit meeravissiartaarineqarnermik pappiaraat misissorlugit uppernarsartariaqarparput ajortoqartoq, imaluunniit suliat iluamik pissusissamissut suliarineqarsimanngitsut. Taamaattumik inuit ataasiakkaarlugit qanoq pineqarsimanerannik uppernarsaasiorneqarnissaq suliaqarneq annertuneruvoq.

Erseqqissarpaa suliat ilaat paasineqarmata ajunngitsumik ingerlanneqarsimasut.

Eqqartussivinni suliarineqarnissaat ungaseqisoq

Sullitanut ataasiakkaanut taama annertutigisumik pappiaralersorneq aamma danskit eqqartuussiviini utaqqineq peqqutigalugit oqaatigiuminaappoq qaqugu meeravissiartaarnerit pillugit suliaq/-t eqqartuussivimmi suliarineqassanersoq/-sut.

Sullitanit piumasaqaataasoq tassaavoq Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimanerata akuerineqarnera aamma naalagaaffimmit aningaasanik taarsifiigineqarnissaq – meeqqat misiligutigineqartut piumasaqaataatiminnik pineqarnerat assigalugu.

Akuerineqarneq aamma utoqqatserfigineqarneq arlaatalu ajortoqarneranik nassuerutiginninneratigut naapertuilluarnerup anguneqarnera suliami taamaattumi pingaarnerpaasoq erseqqippoq, Mads Pramming oqarpoq.

Kisianni neriuutigaa suliat eqqartuussivimmut anngutsinnatik naammassineqassasut.

- Neriuutigineqarsinnaavoq uppernarsaatit ima erseqqitsigissasut ingerlaannartumik tunniiutiinnartoqassasoq. Kisianni danskit eqqartuussisoqarneratigut ingerlanneqassappata aallartinneqarnerminniit ukiuni arlalinni ingerlasinnaapput.

Aamma atuarukMargretemut tapersersuisut: Meeravissiartaat pillugit paasissutissarsiortut ikiorneqartalerlik

Kalaallit Nunaannit meeravissiartaarineqartut pillugit suliat eqqartuussivimmut anngunneqarpata ajugaassutigineqarlutillu, taava meeqqat nunarsuami nunanit allaneersut Danmarkimi inatsisit unioqqutillugit meeravissiartaarineqarsimasunik suliaasinnaasunut pingaaruteqassaaq, Mads Pramming naliliivoq.

Taakku naalagaaffimmit 2022-mi immikkut 250.000 koruuninik taarsiiffigineqarput.

Kalaallit meeravissianngortinneqarnerannut suliat eqqartuussivitsigoortinneqassappata ajugaasoqarlunilu tamanna nunarsuup sinneranit Danmarkimut inerteqqutaasinnaasumik meeravissianngortitsisoqartarneranut tamanna isumaqangaatsiarsinnaasoq, Mads Pramming naliliivoq.

- Taamaalilluni siusinnerusukkut Danmark suliani taakkunani naammattumik peqqissaarussimannginneranik aalajangersaaqataasinnaapput.

Kisianni isumaqarpoq Kalaallit Nunaannit meeravissiartaarnermik suliat assersuutigalugu nunanit siuarsarniakkanit meeravissiartaarnernit annertuumik allaassuteqartut.

- Meeravissiartaarnerit Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarsimasut nunani siuarsarniakkani sulianit pappiararsorfiunnginneroqaat. Imaassimasinnaavoq danskeqartoq Kalaallit Nunaanniissimasunik meeqqamik angerlaassisimasunik, Mads Pramming oqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.