Suliaq nutaaq: Meeravissiartaat nunatsinneersut Naalagaaffik taarseeqqulersaaraat

Danmarkimi oqartussat kalaallit meerartaannik 1979 sioqqullugu meeravissianngortitsinerni kinaassusiiaaqataasimasut, meeravissiartaat nunatsinneersut ilaat isumaqarput. Taakku Naalagaaffik maanna utoqqatsilersaaqqullugulu taarseeqqulersaarpaat.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

juulip 03-at 2023 07:35

Nutserisoq Hanne Petersen

Naalagaaffik taarseqquneqaqqilersaarniarpasippoq. Tamatumuunami nuliariinnit danskinit nunatsinniit Danmarkiliaanneqarlutik meeravissiartaarineqarsimasut ilaat taamaaliulersaarput.

Taakkulu, tassa Danmarkip namminersornerulinnginnitsinni inatsisinik unioqqutitsilluni nunatsinniit Danmarkiliiaassilluni meeravissianngortitsisarsimanera pillugu taarseeqqulersaartuusut, maannamut katillutik arfineq-marluupput.

Margrete Johansenilu nuliariinnit danskinit nunatsinniit 1951-imi Danmarkiliaanneqarluni meeravissianngortitanut ilaavoq.

Danmarkimi 1979 sioqqullugu meeravissiartaarnerit

Kalaallit Nunaanni meeravissiartaarluni ileqqutoqqat qangaaniilli ingerlanneqartarput ilaqutariit iluanni meeqqanik 'tunissutitut' imaluunniit meerarsiartaatut.

Taamatut iluserlugu periaseq taaneqartarpoq 'aammasumik meeravissiartaarneq', meeraq angajoqqajusullu ilisimammassuk, akuttunngitsumillu iminnut attaveqatigiittarlutik.

1923-mi danskit meeravissiartaarnermut inatsisaat 'matoqqasumik meeravissiartaarneq'-mik tunngaveqartoq Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarpoq, tassanilu angajoqqaajusut meeqqallu akornanni attaveqarnerit pisinnaatitaaffiillu atorunnaarsinneqarput.

1976-mi meeravissiartaarnermut danskit inatsisaat nutaaq Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarpoq. Allanut meeravissiartaartitsineq sukaterneqarpoq Kalaallillu Nunaanni 'matoqqasumik meeravissiartaartitsinerit' sapinngisamik ikinnerpaanngortinneqarlutik.

1970-ikkut naanerannit Kalaallit Nunaanniit nunap avataanut meeravissiartaartitsineq atorneeruttutut isigineqarsinnaavoq.

Kalaallit Nunaanni meeravissartaarneq pillugu inatsit kingullermik 2010-mi allanngortinneqarpoq, ullumikkut meeravissiartaarnernut assigiinngitsunik pingasunik imaqarluni: ilaqutariit iluanni meeravissiartaarneq, meerarsiartaarneq aamma allanut meeravissiartaartitsineq. Meravissiartaarnerit siullit marluk nalinginnaanerpaapput.

Tigusiffiit: "Slægtskab og køn i grønlandske bysamfund - følelser af forbundethed", 2010 aamma Naalagaaffiup Nunatsinni sinniisoqarfia aamma Adoptionssamrådet-imit paasissutissat.

Allisiguk

- Inatsisit naapertorlugit qutsavigeqquvugut, utoqqatserfigeqquvugut taarsiiffigeqqullutalu. Inatsisilerinikkut taama taasassaagunarpoq, taanna KNR-imut oqarpoq.

Tassa meeravissiartaat nunatsinneersut kalaallit meeqqat misileraataasimasut, inatsisitigut ataataqanngitsut taavalu kalaallinik spiralilersuisimaneq pillugit suliat allat assingusut taarseeqqusilersaarnerminnut isumassarsivigaat.

Aammali meeravissiartaat nunatsinneersut Danmarkimut ukiorpassuarni tapersiilluarsimanerannik tunniussaqarluarsimanerannillu Naalagaaffiup aamma qutsavigisariaqarai, Margrete Johansen aamma isumaqarpoq.

Danmarkip meeravissiartaarnermut inatsisaa, nunatsinni 1923-miit 1976-ip tungaanut aamma atuuttoq, suliami uani aallaaviuvoq. Inatsit taanna matoqqasumik meeravissiartaartitsinermut taamaallaat tunngavoq, tassa meeraq angajoqqaavilu atassuteqaqatigiinnissamik pisinnaatitaaffeerutivittarlutik.

Meeravissiartaarnerit taakkualu kingunerisinnaasaat meeravissiartaat nunatsiinneersut angajoqqaavisa ilarpassuisa ilisimasimanngikkaat nunatsinni ilaqutariinnermut pissutsit misissuiffigalugit ilisimatuutut allaatigigamigit maluginiarsimagini, inuup inuiaqatigiillu pissusiinik ilinniagartooq Ilisimatusarfimmilu rektori Gitte Adler Reimer KNR-imut siusinnerusukkut oqarpoq.

Meeravissianngortitanit allanit attavigeqqusut

Magrethe Johansen qanoq meeravissianngortitaasimanersoq, siusinnerusukkut oqaluttuaraarput.

Tassa naalungiarsuulluni nuliariinnit danskinit Ilulissaniit 1951-imi Danmarkiliaanneqarluni meeravissiartaarineqarpoq. Arnaatalu panini naalungiarsuusoq meeravissianngortereeramiuk toqqutigisaminik sakialluuteqalersimasoq, Danmarkimi peroriartortilluni oqaluttuunneqartuartarsimavoq.

Peroriartortillunilu nunatsinnut attaveqaavinnanilu allamut nooqattaartarsimapput.

Arnaali akuersinngitsorluunniit arsaaginnapajussimagaat, ilaquttani arnilu 39-nik ukioqarluni nunatsinniitilluni nassaarimmagit oqaluttuunneqarpoq.

Aamma atuarukMargretemut tapersersuisut: Meeravissiartaat pillugit paasissutissarsiortut ikiorneqartalerlik

Kalaallit meerartaat 257-init ikinnerunngitsut nuliariinnit danskinit 1964-ip 1979-illu akornanni meeravissiartaarineqarsimasut, rektorip Gitte Adler Reimerip 2010-mi qulaajaanermini paasivaa. Amerlanerussangatippaali.

Meeravissiartaarineqarsimasullu ilaat, Margrete Johansenip taarseeqqusilersaaqataalu meeravissiartaarineqarsimasut allat attavigerusuttorujussuuaat.

- Amerlaqisugut nalunngilarput, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Amerlaneruniassagatta meeravissiartaat nunatsinneersut allat attaveqaqqunaqaat, amerlaneruguttami nukittunerussagatta.

Peroriartornerat assigiinngeqisut

Angajoqqaaminnit avissaartitaallutik 1979 sioqqullugu meeravissiartaat nunatsinneersut peroriartornerat assigiinngeqisut, Margrete Johansen erseqqissaavoq.

Ilaami angajoqqaaviisa tunniussinnaasaannit pitsaanerugunartunik atugaqartitaallutik peroriartorput.

Inatsisinilli unioqqutitsisoqarunarluni inatsisillu atorunnaareersut tunngavigunarlugit meeravissianngortitaanertik assigiissutigaat. 1979-imi sioqqullugu meeravissianngortitsinerit Danmarkimi taamanikkut oqartussat aalajangiiffigisuummatigit, Naalagaaffik taamaaliortoqarsimanerata nassuerutiginissaanut akisussaasuusariaqarpoq.

Ilaquttaviit pillugit paasissutissarsivigisinnaasat

Nunatsinni meeravissiartaarnerit pillugit allagaatit amerlanerpaartaat naalagaaffiup Nuummi sinniisoqarfianit nunattalu allagaateqarfianit pissarsiarineqarsinnaapput.

Allagaatit nunatsinniit meeravissiartaartitsinernut tunngasut ilaat naalagaaffiup Nuummi sinniisoqarfianit aamma pissarsiarineqarsinnaapput.

Angajoqqaarsiat Danmarkimi najugaqarpata najugaqarsimappataluunniit, allagaatit naalagaaffiup allagaateqarfianit aamma pissarsiarineqarsinnaapput.

Allagaatit nuliariinnit danskinit ukiut kingulliit 75-it ingerlaneranni meeravissiartaanut tunngasut pissarsiarerusukkukkit, naalagaaffiup allagaateqarfianut qinnutigissavatit. Qinnuteqarnermut najoqqutassiaq uaniippoq.

Naalagaaffiup allagaateqarfia meeravissiartaanut nunatsinni ilaquttaminnik ujarlertunut DR-ip nangeqattaartuliaa "Forsvundne arvinger" aallaavigalugu najoqqutassiaqarpoq.

Najoqqutat: Naalagaaffiup nunatsinni sinniisoqarfia, naalagaaffiup allagaateqarfia

Allisiguk

Taamammaat Margrete Johansen taarseeqqusilersaaqataalu meeqqat misileraataasimasut Danmarkimit pisortatigoortumik utoqqatserfigineqarsimasutuulli pineqarusupput.

- Taakkutuulli pineqarusuppugut; tassa nuannersuinnaanngitsumik inuuneqarsimanerput pillugu akuerineqarusuppugut, Margrete Johansen oqarpoq.

Taakku eqqartuussissuserisoqarfik Ehmer Pramming illersuisoraat.

Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europami isumaqatigiissut unioqqutinneqarsimanersoq misissoritsik suliarlu una salliutilluinnaritsik, Ehmer Prammingip ilisimatippaatigut.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.