Naliliineq: Siumup inissaqartitsinini aamma sanngeequtigigaa

Siumumi ilaasortat Erik Jensen qinersisoqareernerani siulittaasorerusuinnassaneraat maanna apeqqutaalersoq, aaqqissuisoq oqarpoq.
Erik Jensen Siumumi novembari 2020-mili siulittaasuuvoq. Assi © : Scanpix
Allattoq Christine Hyldal
februaarip 24-at 2025 11:07
Nutserisoq Nathan Kreutzmann

Aki-Matilda Høegh-Dam aamma Kuno Fencker Siumumi ilaasortaajunnaarmata akerleriinnerujussuaq aatsaat pilersoq isumaqarnarsinnaavoq.

Perulluliornerilli partiip sungiusimagai oqartoqarsinnaavoq. Pisimasorpasuuppummi – eqqaamassajunnarsivammi Erik Jensen ilaasortaaqatini allat arfinillit peqatigalugit 2019-mi atsioqatigiillutik aalassatitsimmata, taakkumi Kim Kielsen partiimi siulitaasuujunnaartariaqarnerarlugu taamani allagaqarput.    

Taanna uterfigeqqikkumaarparput.

Siumut nuna tamakkerlugu Qasigiannguani juuli 2023-mi ataatsimeersuarmat. Assi © : Kim Hinrichsen/ KNR

Partii Siumut kikkorpassuarnik inissaqartitsisutut aamma assigiinngitsorpassuarnik isumalinnik ilaasortaqartartutut ilisimaneqarpoq. KNR-imi aaqqissuisoq nunatsinnilu politikkikkut pisunik ukiorpassuarni malinnaasoq, Jens Thorin oqarpoq.

- Partii pisortani sulisunik inuussutissarsiutigalugulu namminersortuaqqanik ilaasortaqartuuvoq. Partiip ilaasortaasa namminiilivikkusuttuuneq ilisarnaatigilluarpaa, taanna oqarpoq.

- Siumup kikkorpassuarnik inissaqartitsinini nukittoqutigaa. Aammali akornutaavoq. Siulittaasoq killiliisinnaasariaqarpoq. Taamaaliorneralu kingusippallaarpoq.

Tassa nunaqarfimmiut illoqarfimmiullu tikilluaqqusaapput. Aamma immikkuullarissut. Inissaqartitsinerujussuarli Siumumut aamma ingasappallaalersinnaavoq.

UKIUNI KINGULLERNI PISUT

Ukiuni kingullerni pisut ilamerngi ukuupput:

-  Minik Høegh-Dam Avannaata Kommuniani apriili 2021-mi borgmesterinngornissaminut sapaatit-akunnerujunnaartorlu partiiminit anisitaavoq. Taassuma ikiaroornartunik tuniniaasimasutut unnerluutigineqarsimanini anisitaassutigaa. Imaluunniit eqqornerusumik oqaatigalugu: Eqqartuussisoqarfik Sermersuumi pinngitsuutinneqarpoq, kingornali Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut suliassanngortinneqarpoq. Minik Høegh-Dam tillitanik tuniniaasimasutut ukiup ataatsip ingerlanerani pinerluuteqaqqissaguni ulluni 20-ni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussangortillugu Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianit eqqartuunneqarpoq.  

- Aleqa Hammond. Taassuma Namminersorlutik Oqartussat aningaasaataannik imminut tunngassuteqartunut atuisimanera pillugu suliaqartoqarpoq, naalakkersuisullu siulittaasuattut 2014-imi tunuarpoq. Ukioq ataaseq qaangiummat Folketingimut Siumut sinnerlugu qineqqusaarpoq iserlunilu, Hammondimulli tunngasoq suliaq alla saqqummerpoq. Tamatumuuna Folketingimi qinikkatut atorfeqarnerminut atatillugu kreditkortimik atornerluinera pineqarpoq. Pisoq pissutigalugu taanna Siumumit 2016-imi anisinneqarpoq, Siumumulli oktobari 2021-mi ilaasortanngorteqqinneqarluni.

Politikerit allat aamma eqqartorneqarluarput, ataanili taaneqartut partiimit anisitaanngillat:

- Qarsoq Høegh-Dam Inatsisartunut apriili 2021-mi qinerneqangaatsiareerluni qinikkatut sulilinngitsiarnermini tunuarpoq. Taassuma hashimik tuniniagassamik 49 grammimik angerlarsimaffiani politiit 2015-imi oktobarimi misissuinerminni nassaarisaannik, ikiaroornartuuteqartutut unnerluutigineqarluni eqqartuussaanermini pisuutinneqarpoq. Suliaq Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani oktobari 2019-mi suliareqqinneqarpoq, hashilli tuniniaqqinneqarnissaanik uppernarsaatinik nassaartoqanngilaq. Taamaammat Qarsoq Høegh-Dam akiligassinneqaannarpoq.   

- Inatsisartunut kingullermik qinersinermi taagunneqangaatsiartoq alla tassaavoq Aslak Jensen. Taassuma toqumik siorasaarisimaneranut tunngatillugu suliaqartoqareersorlu, pineqartoq Inatsisartunit septembari 2022-mi tunuarpoq. Taanna oqartussani sulisunut toqumik sioorasaarisimasutut eqqartuussiveqarfimmit pinerloqqissaguni ulluni 20-ni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittusanngortinneqarpoq.

- Doris Jakobsen Jensenip atorfimminut atatillugu biiliinut atugassaata kortip benzinasiutissap 2018-mi atornerlunneqartarsimaneranut tunngasumik suliaqartoqareersorlu, taanna peqqissutsimut, isumaginninnermut inatsisillu atuutsinneqarnerannut naalakkersuisutut tunuarpoq.    

- Vittus Qujaukitsoq Siumumi 2017-mi siulittaasunngorniunnermi Kim Kielsenimut ajorsarnermi kingorna partiimi ilaasortaajunnaarpoq. Qujaukitsoq nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisuunermini naalakkersuisut ilisimateqqaarnagit Danmarki pillugu FN-imut maalaaruteqarsimanera pillugu Kim Kielsenimit soraarsinneqarpoq. Nunatsinni USA-p sakkutooqarfigisimasaani saliinissaq pillugu Danmark akisussaaffimmik sumiginnaasimasutut unnerluutigineqarpoq, nunattalu Pituffiup atorneqarnerani aningaasatigut naammattumik iluanaaruteqarnissaa qulakkeerneqarsimanngimmat. 


Erik Jensenip Kim Kielsen siulittaasuujunnaarsinniallarmagu

Pisut peqqipput. Erik Jensenimi nammineq ukiualuinnaat matuma siorna uivertitsivoq. Taassuma Siumumi ilaasortat nuimasut allat arfinillit peqatigalugit Kim Kielsen partiimi siulittaasuujunnaaqqullugu 2019-imi allakkiorlutik atsioqatigiipput. Atsiortut tassaapput Anders Olsen, Nikkulaat Jeremiassen, Henrik Fleischer, Erik Jensen, Laura Táunâjik, Jens Danielsen aamma Hermann Berthelsen.

 

Kim Kielsen Siumumi 2020-mi siulittaasunngorniunnermi ajorsarpoq. Assi © : KNR / Malik Brøns

Ilaasortat arfinillit atsiortut Inatsisartunut ilaasortaapput – Erik Jensenilu aatsitassanut suliffeqarnermullu taamani naalakkersuisuuvoq. Kim Kielsenip Siumup qineqqusaarutai politikkialu malinngikkai allagaqarnermi isornartorsiorneqarpoq – ilaatigut aalisagartassiissutit aamma qilalukkanik qernertanik pisassiissutit eqqarsaatigalugit. Kielsenip ataqqinninnginnera tusaajumannginneralu nalunaarummi allanneqarpoq. Erik Jensen qaammatit pingasut qaangiummata naalakkersuisutut tunuarpoq, siulittaasunngorniunnissamulli sassarniarnini nalunaarutigalugu.   

Ilaasortaaginnartitsiniaraluartoq

Neriorsuunnilu attappaa, Erik Jensenillu Kim Kielsen 2020-mi ajorsartikkamiuk siulittaasunngorpoq.

Maanna pisut uterfigeqqissavagut, tassami Aki-Matilda Høegh-Dam sapaatit-akunnerisa marluk matuma siorna uitsataaqisumik Siumumi ilaasortaajunnaarluni Naleqqamut nuummat, Siumup nuimasortami ilaat annaavaa. Uissaalu Kuno Fencker Naleqqamut aamma nuuppoq. Taanna pisut sioqqutitsiarlugit nammineq inuttut USA-mut angalavoq, Trumpimillu qanimut suleqatillit oqaloqatigalugit, pisorlu pillugu inuttaa aamma Erik Jensen isornartorsiorneqangaatsiarput.           

Aki-Matilda Høegh-Dam. Assi © : Scanpix

Taakku oqallitsitseqisut Siumumiiginnarnissaat Erik Jensenip pisinnaasani tamaat anguniaraluaraa, Jens Thorin oqarpoq:

- Aki-Matilda Høegh-Dam nuimasuuvoq erseqqissumik nipilik, ilaasortaaginnartinniarneranullu taanna peqqutaanerpaavoq. Kuno Fenckerimilli ilaasortaaginnartitsiniarnerigalua paasiuminaatsippara. Taanna aalassatitsivoq partiillu malittarisassai malinnagit, Erik Jensenilli partiip siulittaasuatut inissaqartitsinera pissutaasoq eqqoriarpara, aaqqissuisoq oqarpoq.     

Erik Jensenip Kuno Fenckerimik partiimi ilaasortaaginnartitsinini isornartorsiorneqaatigingaatsiarpaa.  

Siumumili pisut qatsuumisorigaanni taamaanngilaq. Kim Kielsenimi akuleruteriasaaqqippoq. Namminiilivinnissamut sulineq kigaallattariaqartoq, tanna DR-imut oqarpoq – tassa nammineq siulittaasumi isumaa akerlilerlugu. Taamaammat Siumumi pisut suli noqqillaaminngillat.     

- Siumup kikkorpassuarnik inissaqartitsinini nukittoqutigaa. Aammali akornutaavoq. Siulittaasoq killiliisinnaasariaqarpoq. Taamaaliorneralu kingusippallaarpoq, Jens Thorin oqarpoq.

- Partiip anguniagaata ersarlulerneranik illua tungeqarpoq. Inatsisartuniluunniimmi ilaasortat imminnut assortuuttumik oqaaseqartalerput, qinersisartullu Siumup suniarnera ilisimanngikkunikku partiimik qinersinissaat qularnarpoq. Partiip ilaasortaasa qinersisoqareernerani suli siulittaasoriinnarusussaneraat maanna apeqqutaavoq.  

Susoqarmalliuna Erik Jensen alassatitsiniarunnaartoq?     

- Erik Jensen Siumumut ilisarnaataalluarpoq: Inissaqartitsisoq naammagittartorlu, Jens Thorin oqarpoq.