Nalilersuineq: Urani qineqqusaarnermi eqqartorneqangaatsiassaaq
Inatsisartunut kommunimullu marlunngornermi apriilip arferngani ataatsikkut qinersissaagut.
Tassa maannamiit sapaatit akunnerini arfineq marlunnik qineqqusaarnissamut periarfissaavoq.
AAMMA ATUARUK Qaqortumi inuit: Maannakkut qinersisoqarnissaa pisariaqarluinnarpoq
Qineqqusaarnermilu uranip eqqartorneqangaatsiarnissaa, Ilisimatusarfimmi inuiaqatigiilerinermi ilisimatooq, Rasmus Leander, Sermitsiamilu politikimut tunngasuni aaqqissuisoq, Jensine Berthelsenip, naliliipput.
- Uranimut tunngassuteqassangatiivippara. Tassami taannarpiaavoq avissaarutaasoq. Kuannersuarni aatsitassat qaqutigoortut qallorneqarnerannut atatillugu uranip qaqeqataasup saniatigut, isertitsissutigineqarsinnaanera qaqineqaraangat, inatsisartuni partiit akunnerminni isumaqatigiinnginnerat ersarissorujussuanngortarpoq, Jensine Berthelsen KNR-imut oqarpoq.
Kuannersuarni aatsitassarsiulersaarneq pillugu paasissutissat:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfiit: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
Rasmus Leanderip taanna isumaqataaffigaa:
- Uranimut tunngasumik oqallinneq ukiorpassuarni avissaartuutitsisarpoq. Tamanna 70-ikkunnili aallartittumik pingaartumillu ukiut qulit matuma siorna uranimut akuersaanngilluinnarnerup atorunnaarsinneqarmat.
Piaaffik avissaartuutsitsisoq
Uranimut apeqqutit nunanut allanut tunngasunut attuumassuteqarnersoq immaqaluunniit suliassaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalereersimasoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni 13-imi 14-imi 16-imilu assortuunnerit aamma eqqaamaneqartariaqarput.
Kuannersuarni aatsitassarsiorsinnaanermut suliffeqarfissuup Greenland Mineralsip kujataani innuttaasunik ataatsimiitsitsisaarmat, urani oqallisigineqangaatsiaqqilerpoq.
Naalakkersuisut suliniummut tapersiipput.
- Oqallinneq soqutiginassaaq, suliniutip ingerlaannarnissaa maanna naalakkersuisuujunnaartut nalaanni paaseqatigiissuteqarpasimmat. Tusarniaaneq sivisuujusussaq iluatseqqajaaleraluarpoq. Maannali aaqqiagiinngissutaaleriataarpoq, qinersinissamillu aalajangernermut peqqutaaqataalluni, Rasmus Leander Nielsen nassuiaavoq.
Kuannersuarni aatsitassarsiorsinnaaneq partiiniinnaq avissaartuutaanngilaq. Aammami Siumut iluani avissaartuussutaavoq. Siumullu iluani aaqqiagiinngissutit qineqqusaarnermi aamma initusinnaassasut, Jensine Berthelsen isumaqarpoq.
- Tassami Siumup naalakkersuinikkut ingerlatsisimanera, ukiuni kingullerni apeqqusersortuagartik, pingaartumik illuatungiliuttut. Politikikkut anguniakkatut isikkoqanngikkaluartoq kisianni ilimagisorujussuuara Siumumik apeqqusersuineq initoorujussuussasoq. Avoqqaarinninneq partiinit allaninngaanniit.
Aalisaneq mittarfissuillu
Qineqqusaarnermili urani kisiat qineqqusaarutigineqarnavianngitsoq, Leander Berthelsenilu siulittuipput.
Aalisarneq, mittarfissualiornerit sanaartornerillu aamma initussasut, taakku tikkuarpaat.
AAMMA ATUARUK Ulloq aalajangerneqarpoq: Apriilip ulluisa arfernat qinersissaagut
Taakku saniatigut tupaallarnarsinnaasunik aamma qineqqusaaruteqartoqarsinnaassasoq naatsorsuutigaat.
- Qineqqusaarneq aallartilluarpat, qulequttat assiginngitsut saqqummiussuunneqassapput. Immaqa ilaatigut Kalaallit oqaasiinut kinaassusaannullu tunngassuteqartut initusinnaapput, Rasmus Leander oqarpoq.