Qinersisartut siornatigut tusarsimagunavippaat.

Politikkikkummi oqallinnerni ukiorpassuarni neriorsuutaajuartarsimavoq.

Pineqartoq tassaavoq aalisarnermut inatsit nutaaq, politikerit ungasippallaanngitsukkut tamaviaarlutik naammassiniarsariniagaat.

Qanittukkummi, naalakkersuisut inissitsinernerat nutaaq saqqummiunneqarmat Muté B. Egedep (IA) Erik Jensenillu (S) ataatsimoorlutik, suliniutigissallugit neriorsuutaasa taanna ilagaat.

- Aalisarnermut inatsit uagutsinnut pingaartorujussuuvoq. Naalakkersuisoqatigiit pingaartillugu tassa anguniagarput, taannalu 2024-p upernaani piariissangatipparput. Upernaaru naammassisariaqarparput, Erik Jensen tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.

Kisianni suliaq ajornakusooqaaq. Nunatsinni aalisarnerup inuussutissarsiutigineqarnera ima annertutigaaq allaat inatsimmi allannguutit mikigaluilluunniit inuppassuarnut sunniuteqarnerlussinnaallutik.

Politikeritut eqqumaffigisassarpassuaqarpoq isummat akerleriit tamaasa tusaaniartariaqartarmata. Soorlu sinerissap qanittuani aalisarnerup avataasiornerullu iluani isumaqatigiinngissutit. Tunisassiornerup imaatalu avatangiisitut mianerisassartai. Nunatta aningaasaqarnerata aamma nunap immikkoortuini aningaasaqarnerit akornanni isumagisariallit.

Taama oqartoq tassaavoq, Aalborg Universitetimi lektori Rikke Becker Jacobsen. Taanna Centre for Blue Governance-mi Aalborg Universitetimiittumi, Kalaallit Nunaanni aalisarnermik naalakkersuinikkut aqutsinermik ilisimatusaateqarsimasoq. 

- Aalisakkanik pisassiisarnerup inuiaqatigiinni siammaseqisuni najugalinnut agguaanneqarnerat ilaannut iluaqutissiisarpoq, kisianni aamma aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermik soqutiginnittunut ataasiakkaanut aamma iluaqutissiisarluni. Taamaattumik aalisarnermut inatsit allanngortinneqarpat arlaatigut kalluarneqartussat arlaliupput. Aalisarneq naleqassutsimut tunngalluinnarpoq, uani kalluarneqartussat tassaallutik inuussutissarsiutaanera, inooriaasiunera aamma kinaassusiunera, oqarpoq. 

Rikke Becker Jacobsenip ilisimaqqissaanngilaa, aalisarnermut inatsit nutaaq sunik allannguuteqarfiussaneersoq, takorloorsinnaavaali aalisarnermi isertitarisartakkat suminngaanneernissaannik aalajangersaaneq qanoq sunniuteqarnissaanut apeqqutaalluinnarumaartoq. 

Assi © : Aalborg Universitet

- Soorlu sinerissap qanittuani aalisarneq allanngortiteriffiussasoq inatsimmi siunniussat pingaartut ilagissappassuk, aamma isumalluutinut erniat (ressourcerenter) qaffanneqassaappata takorloorneqarsinnaavoq, nunatta karsiata sinneqartooruteqarnerulernissaa, oqarpoq nangillunilu: 

- Kisianni aamma killutungaanik kinguneqarsinnaavoq, sinerissammi qanittuani aalisarnerup isertitsilluassutaasarnera annikillisaaffigineqassappat tamanna sinerissami sumiiffinni aningaasaqarnermut aamma angerlarsimaffinni aningaasaqarnermut sunniuteqarnerlorujussuarsinnaavoq.

Ukiuni 20-ni suliaq

Aalisarnermut inatsit maanna atuuttoq 1996-imeersuuvoq, atulermalli ilassutitut aalajangiinerit allannguutillu arlallit kingorna suliarineqartarsimapput. Aalisarnermut inatsit nutaassaq naammassiniarlugu ulapputigineqartaraluarpoq, inatsisissatulli siunnersuutissat kingusinaarunneqartarput kinguartivinneqarlutilluunniit.

Aalisarnermut inatsit nutaaq ukiunut tusindilikkuutaanut nutaanut ikaarsaarattali ujartorneqalerpoq. 2000-ikkut aallartilaartulli aalisarnermut ataatsimiititaliaq, isumaliutissiissummik suliaqartussaq, pilersinneqarpoq. Isumaliutissiissut taanna inassutinik arlalinnik imaqartoq 2009-mi saqqummiunneqartoq aalisarnermut inatsisissamut tunngaviusussaagaluarpoq, kisianni taama pisoqanngilaq.

Naalakkersuisut aalisarnermut ataatsimiititaliamik allamik 2019-mi pilersitsipput, ilaatigut nunatsinni aalisartut piniartullu kattuffisa KNAPK-p aamma SQAPK-ip, sulinermik inuussutissarsiuteqartut kattuffiata SIK-p aamma nunatsinni sulisitsisut (Grønlands Erhverv). Aalisarnermut ataatsimiititaliaq ukiuni marlunni sulereerluni 2021-mi inatsisissamut atatillugu inassutinik arlalinnik saqqummiussivoq.

Inassutit ilagaat, inatsimmi aalisarnerup ullutsinnut naleqqussarnissaanik aamma nungusaataanngitsumik tunngaveqarluni aalisartoqarnissaanik ilaqassasoq. Taamaaliornikkut aamma siunissami aalisagaqartuarnissaa qulakkeerneqassaaq, piniartut aamma aningaasarsiaqarsinnaanerat ilanngullugu.

Inassut alla, pisassiisarnermut aqutsisoqarfeqalernissaanut tunngavoq, tassaassallunilu pisassiissutissanik licensinillu tunisineq isumagineqartassapput. Aqutsisoqarfik immikkoortuussaaq, politikerinit akuliuffigineqarani pisassiissutinik agguaasinnaassalluni, politikerillu sulianut akuliuttussaatitaannginnerat qulakkeerneqassalluni.

Aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisuusimasoq, Aqqaluaq B. Egede (IA), taamanikkut, ataatsimiititaliap inassutai inatsisissamut naammassorinngilai. Taamaattumik taamani kinguartitseqqittoqaqqippoq.

Aalisarnermullu inatsisissap kinguartinneqarnera arlaannut kinguneqassasoq, Rikke Becker Jacobsen isumaqarpoq. 

- Pinngortitaleriffiup inassutaaniit amerlanernik aalisakkanik pisassiisoqartarnera kingunerisa annerpaartarigunarpaat. Aalisapilunneq Kalaallit Nunaanni aalisarnermi sivisuumiik ajornartorsiutaavoq, taanna oqarpoq. 

Naalakkersuisut taarseraannerat akimmisaarutaasoq

Aalisarnermut inatsisissap suliarinerata qanoq ajornakusoortigisimanerata ersiutaasa ilagaat, politikerit aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisutut atorfeqartitaasimasut amerlassusaat. Namminersorneq eqqunneqarmalli naalakkersuisoq 13-eriarluni taarserneqarsimavoq.

Inatsisartunut kingullermik qinersisoqarmalli maanna pingajussaa aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisumik ivertitsisoqarpoq. Tamannalu illuatungiliuttut uparuaanerannik kinguneqarpoq, ilaatigut Demokraatit partiiata siulittaasu'annit, Jens-Frederik Nielsen-imit.

- Isumaqatigiinniarnerit ingerlaneranni naalakkersuisut ikerinnakkut taarserneqarunik isumaqatiginniarnermit allanngortuaannarput, Inuk aalajangersimasoq naalakkersuisuuginnarsimappat politikkikkut isumaqatiginninniarnerit imaluunniit oqaluuserinninnerit aqqutigalugit suliat naammassiniarlugit pimoorunneqassalugaluarput. Taanna qularnanngilaq. Soorunami pingajussaa taarseraanni, suliat ingerlaneersut ilaat katataassapput, Jens-Frederik Nielsen naalakkersuisut allanngortinneqaqqinneranni KNR-imut oqarpoq.

Rikke Becker Jacobsenip ilisimalluanngilaa, inatsisissamut sulinermut taarseraannerujussuaq qanoq kinguneqarsimanersoq. Kisianni suliaq ingerlaqqissappat, politikeri suliamik pingaartitsisoq, tassani issiasariaqarnerarpaa.

- Aalisarnermut inatsimmut atatillugu kingullermik allanguisoqarpoq, Ane Hansen (IA), naalakkersuisuugallarmat, taamaagunarpoq, taassumami inatsisissaq pingaartippaa. Taamaammat suliaq naammassineqassappat allannguinissamik pimoorusseqqissinnaasoq atorfissaqartinneqassaaq.

Læs også Fiskerikommission: Kvoteforvaltningen skal tages ud af hænderne på politikerne

Naammanngilaq, polikerit isummaminnik ersersitsisarnerat, iliuuseqarnermik kinguneqanngippat. Aalisarnermut inatsisissaq pitsaasoq sivisuumillu atuussinnaasoq piviusunngortinneqassappat, allat isumaannut aamma tusarnaarsinnaasoq pisariaqartinneqarpoq, isummersorpoq. 

- Isumaqarpunga, oqaloqatigiittoqartariaqartoq, suliarinerata taama sivisutigineranut peqquteqarsimassammat. Ajornartorsiutip qitia paasisimanngikkaanni, suna aaqqissutaassanersoq erseqqarippallaarnavianngilaq, oqarpoq nangillunilu. 

- Taamaammat eqqarsarpunga, isummeriaatsit assigiinngitsut tusarnaariarlugit aalajangiisoqartarnissaanik aalajangerneq suliamut atatillugu peqqinnartuussasoq.