Folketingimi toqqaannartumik nutserisoqartarneq ingerlaannassava?

Folketingip inersuani sapaatit-akunnerata siuliani marlunngornermi oqallittoqarnerani toqqaannartumik nutserisoqarneq misilittarneqarmat oqallittoqarluarpoq. Folketingillu siulittaasuata Søren Gadep isumaa malinneqassappat, toqqaannartumik nutserisoqarneq Folketingip attatiinnartariaqarpaa.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

decembarip 03-at 2024 13:49

Nutserisoq Jens Thorin, Nathan Kreutzmann

Folketingimi sapaatit-akunnerata siuliani marlunngornermi siullerpaamik toqqaannartumik nutserisoqarnera oqaluttuarisaanermut ilannguttoq oqaatigineqarpoq.

Tamanna pivoq ministeriunerup, Mette Frederiksenip (S), apeqqarissaarfigineqarnerani. Siumumit folketingimi ilaasortaq, Aki-Matilda Høegh-Dam, danskisut apeqquteqarniarani Folketingip siulittaasoqarfianut nalunaareersorlu toqqaannartumik nutserisitsisoqarpoq.

- Ingerlalluartutut misigaara. Atuutilersussamummi naggataarutaasumik misiliinerummat soorunami ajornartorsiutitaqalaarpoq. Atortut sekundialunni ajutuutsiarput. Nutserisorlu malinnaasinnaaqqullugu utaqqilaartarnissarput sungiunniagassaraarput, Folketingip siulittaasua, aamma taassuma siulittasoqarfiani siulittaasuusoq Søren Gade (V) taama oqarpoq.

FOLKETINGIMI KALAALLISUT OQAATSIT

Naalagaaffeqatigiinnerup Folketingimi maajimi 2023-mi oqallisigineqarnerata nalaani Aki-Matilda Høegh Dam kalaallisuinnaq oqalululermat paatsuungasoqaqaaq.
Aki-Matilda Høegh-Dam kingorna nassuiaavoq nunatsinni innuttaasut oqallinnerni pineqartillugit kalaallit qallunaatut paasisinnaanngitsut malinnaasinnaasannginnerat pissutigalugu taamaaliorluni.
Oqallinnerup kingorna suliniutit nutaat arlallit Folketingimi siulittaasoqarfiup septembarimi 2023-mi atuutilersippai. Atlantikup avannaanit Folketingimi ilaasortat namminneq oqaatsitik aamma danskisut oqaatsit atorlugit oqaaseqarsinnaaqqullugit sivisunerusumik oqaaseqarsinnaatitaalerput oqalutseqarsinnaanermullu aningaasaliiffigineqarlutik. Taamatuttaaq Folketingip nittartagaani allassimasut ilaat kalaallisut savalimmiusullu nutserneqarput.
Politikerilli namminneq nutserisannginniassammata Folketingimi toqqaannartumik nutserisoqartalertariaqartoq, Aki-Matilda Høegh Dam oqarpoq.
Folketingip oktobarimi 2024-mi ammaanersiorneqarneqarnerani politikeri Siumumeersoq kalaallisuinnaq oqalunniarluni nalunaarpoq. Taamaammallu taassuma oqaaseqareernerani folketingimi politikerinit allanit apeqqarissaarfigineqarnissaa ileqquusaraluartoq pissanngitsoq, siulittaasoqarfiup aalajangerpaa.
Ministeriunerup novembari 2024-mi apeqqarissaarfigineqarnissaani Aki-Matilda Høegh-Dam danskisut oqalunniarani nalunaaruteqaqqippoq. Folketingillu oqaluttuarisaanerani toqqaannartumik nutserisoqarneq siullermeerluni misilittarneqarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Damip Aaja Chemnitzillu (IA) apeqquteqarneranni aamma ministeriunerup Mette Frederiksenip (S) akissuteqarnerani kalaallisut danskisullu toqqaannartumik nutserisoqarpoq.
Toqqaannartumik nutserisoqarneq siulittaasoqarfiup decembarip aqqarnani ataatsimiinnerani nalilersorneqassaaq. Taassuma kingorna siunissami nutserisoqartarneq qanoq ingerlassanersoq aalajangiiffigineqassaaq.

Allisiguk

Folketingilli inersuani toqqaannartumik nutserisoqaqqaarnerani misiliinermi kissaammiallattoqarpoq.

Toqqaannartumik nutserisoqarneq ”quianaannarnerarlugu” Danmarksdemokraatit siulittaasuat, Inger Støjberg oqarpoq. Taamannalu ministeriunerup Mette Frederiksenip uissuumissutigaa. Taamami oqaaseqarnera Kalaallit Nunaannut ”ataqqinninngilluinnarnerusoq”, taanna oqarpoq.

Nutserisoqarnermik oqallinneq folketingimi politikerit assigiinngitsunik marlunnik isumaqarfigigaat, DR-imi politikkikkut naliliisartoq aamma radiukkut aallakaatitassiami ”Slotsholmen”-imi aallakaatitsisartoq, Jens Ringberg oqarpoq.

- Atlantikup avannaaneersut sisamat ilaasortat eqqarsaatigalugit qanoq aaqqiisoqarnissaata avaqqunneqarsinnaannginnera eqqaasitsissutigineqarpoq. Tamanna aalajangigassaraarput.

- Apeqqut qallunaarpassuit Folketingimullu ilaasortarpassuit tunngaviusumik eqqarsaatigisaannik, tassalu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akunnerminni pissussiannut tunngasunik, attuisuuvoq, taanna oqarpoq.

Akerlerineqanngitsoq

Aki-Matilda Høegh-Damip ilitsoqqussaralugu oqaatsini kisiisa atorlugit Folketingip inersuani oqalukkusulluni kimigiisernera aatsaat pilinngilaq.

Taannami naalagaaffeqatigiinneq pillugu inersuarmi maajimi 2023-mi oqallittoqarnerani siullermeerluni kalaallisut oqalummat paatsuungasoqaqaaq. Pisoq pissutigalugu Folketingip inersuani kalaallisut savalimmiusullu oqaluttoqarsinnaalerpoq, soorlu aamma ilaasortat atlantikup avannaaneersut sisamat allakkanik danskisuumut nutserisoqarsinnaanissaminnut aningaasaliiffigineqartut.

Aki-Matilda Høegh-Damili Folketingip oktobarimi ammaanersiorneqarnerani oqaluttarfimmi kalaallisuinnaq oqalunniarluni nalunaarpoq. Oqaatsinilu nammineq danskisuumut nutserusunngilai.

Søren Gade, Folketingimi nutserisoqarneq pillugu suliaq maanna ukiup aappaa avillugu ingerlareerpoq. Sooruna toqqaannartumik nutserisoqarneq siusinnerusukkut misilittarneqariinngitsoq?

- Atlantikup avannaaneersut ilaasortat danskisut nutserisoqarnissaq kissaatigigunikku 70.000 koruuninik aningaasaliiffigineqarnissaannik isumaqatigiissuteqarnermik tamanna pissuteqarpoq. Tassa imaanngilaq toqqaannartumik nutserisoqarnissap misilittarnissaa akerlerigatsigu.

- Taassuminnga isumaqatigiissutigeriikkatsinnik nalilersuinissarput siunertaagaluarpoq. Aki-Matilda Høegh-Damili Folketingimi kalaallisuinnaq oqalunniartoq tallimanngornermi (oqallinnissamut ullut sisamat sioqqullugit, aaqq.) nalunaarfigineqarpunga, Søren Gade oqarpoq.

Nunarput pillugu oqallinnerit toqqannartumik nutserisoqarfiusut

Nutserisoqarneq pillugu oqallinneq Folketingip siulittaasoqarfiani aamma aalassassutaasoq, Jens Ringberg isumaqarpoq.

Tassami Folketingimiit sapaatit-akuinnerata siuliani oqallinnissaq sioqqullugu tusagassiorfinnut nalunaarummi allassimasoqarpoq, "Aki-Matilda Høegh-Damip kissaataa piffissakeqalutik naammassiniarlugu Siulittaasoqarfimmi ilungersorsimallutik".

- Soorluukua arrassimaalaartut. Folketinngimullu ilaasortaammat taamaaliorsinnaanngillat, Jens Ringberg oqarpoq.

Siulittaasoqarfik folketingimullu ilaasortat allat nutserisoqarnissamik oqallinnermi akuersaanngippallaarsimannginnersut Søren Gade aperigatsinni akissutaa ersarippoq:

- Naamik, taamaassorinngilara. Tamarmik aaqqiissusiatsinnik naammagisimaarinninnginnerannik naliliineq isumaqatigaara. Kisianni politikerit atlantikup avannaaneersut taamaalinerani qutsatigigaat oqaatigissallugu pingaarpoq, taanna oqarpoq.

Aaqqiissut attatiinnarneqartarialik

Søren Gadep isumaa malinneqassappat, Folketingimi oqallinnerit nunatsinnik kalluaaffiusut toqqaannartumik aamma siunissami nutsernertartuusariaqarput.

Apeqqulli taanna Folketingip siulittasoqarfiata marlunngormat misiliineq decembarip aqqarnani nalilersoreerpagu aatsaat aalajangiiffigineqassaaq. Siunissamilu qanoq aaqqiisoqassanersoq nalilersuereernermi paasinarsissasoq, taanna neriuppoq.

- Taama iliornerput iluaalliortitsiniarnermik siunertaqanngimmat ereqissaatigerusuppara. Aalajangiisarpugut Folketingi ataqqinartooqqullugu oqallinnerillu torersumik naammassineqarsinaaqqullugit. Aamma Kalaallit Nunaanni innuttaaqateqarmat, qallunaatut oqalussinnaanngitsunik, Søren Gade oqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.