Immap assingi nutaat pilerinneqassasut

Immap assingi pappiaraannaasut atorunnaariartorput. Immammi assigi tamarmik elektroniskinngortinneqassapput.

Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoqarfik tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Immap assingisa digitalinngorsarneqarnerat aappaagumit aallartisarneqassaaq, tamannalu pingaartumik umiatsiaararsortunut isumannaallisaanikkut pitsaanerulersitsissasoq, naalakkersuisoqarfik tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq:

- Immap assingi elektroniskiusut nutarteruminarnerusarput, immallu assinginut pappiaraasunut sanilliullugit paasissutissanik ersarinnerusunik, ullormilu pineqartumi paasissutissanik paasissutissaqarnerusinnaasarlutik.

Assitoqqat ikkarlinnermut pissutaasartut

Immap assigi nutaat piffissami sivitsortumi pisariaqartinneqarput. Pingaartumik kitaata sineriaani.

Issittumi Inuiaqatigiilerinermik Anignaasaqarnermillu Ilisimatusarfimmi lektorip, Jeppe Strandsbjergip immap assingi qangarnisat 60-ikkunneersut atorlugit imaatigut angalasoqartartoq ukiup aallartinnerani oqaatigaa.

Taassumalu Ocean Explorersip Alpefjordimi siorna septembarimi ikkarlinnera immap assinginik pisoqqanik atuinermik pissuteqarnerarpaa:

- Taama pisoqarmat immap assingi nutartigaanngitsut najoqqutaralugit umiartorneq ajunaaratarnissamut qaninnerulersitsisartoq uppernarsivoq. Umiarsuarnimmi takornariartaatinik angallassisartut ilarpassui asseqanngitsunik neqeroorusuttaramik inuilaat ungasinngisaannukaasserusuttarput, taanna oqarpoq.

Ingerlatsiviit mikinerusut peqataasinnaasut

Immap assinginik elektroniskiusunik sananissamut isumaqatigiissut Ineqarnermut Ataveqaasersuutinullu Naalakkersuisoqarfiup aamma Danmarkimi Geodatastyrelsip akornanni isumaqatigiissutaavoq.

Tamanna pissutigalugu tunisassiortut namminersortut atortorissaarutinik Geodatastyrelsimit paasissutissanik elektroniskiusunik immallu assinginik tunngaveqarlutik pilersitsinissamut periarfissaqarnerulersinneqassapput.

- Umiatsiaararsortut, angallatillu mikinerusut sumiissusersiutinik nutaanerusunik, paasiuminarnerusunillu atuisinnaalersinneqassapput, naalakkersuisoqarfik tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

- Attaveqaasersuutitsinnik nutarterisarnitta ingerlatiinnarneqarnissaa, sumiissusersiutitigullu kisitsisitigut paasissutissaatitta innuttaasut ujartugaannut naapertuuttumik nutarterneqarsimanissaasa, atorneqarsinnaanissaasalu qulakkeerneqarnissaa aalajangiisuuvoq.

- Kalaallit Nunaanni immap assinginik digitalinngorsaanerunissaq, alloriarfissamut pissusissamisoortumik alloriarneruvoq, naalakkersuisoq, Hans Peter Poulsen oqarpoq.

Naak immap assigisa digitaliunissaat ukkatarineqarnerulertussaagaluartoq immap assingi tigussaasut ullumikkut ilisimaneqartut suli nutarterneqartassasut, tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq.