Naleraq naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiinniarnerit pillugit: Qanilliartorpugut
- Siunnerfeqaqatigiinnerput naniartuinnarpasipparput. Oqaloqatigiinnerit ajunngitsumik ingerlappagut.
Naleqqap siulittaasua, Hans Enoksen oqarpoq.
Inuit Ataqatigiit siulittaasuata, Múte B. Egedep Inatsisartunut qinersinermi ajugaareernermi kingorna apriilip ulluisa 15-iata kingorna nutaamik naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarnissaq siulittorpaa.
Naalakkersuisoqatigiinnik katiterineq
Inatsisartuni atuuffiit 31-upput.
Partii naalakkersuisoqatigiilluunniit amerlanerussuteqassagunik 16-inik atuuffeqassapput.
Inuit Ataqatigiit 12-inik qinigaatitaqarput.
Siumut qulit.
Demokraatit pingasut.
Naleraq sisamat.
Atassut marlunnik qinigaatitaqarpoq.
Nunatta Qitornai Suleqatigiissitsisullu Inatsisartunut qinigaatitaqanngillat.
Ullumi apriilip ulluisa 14-iat ullullu nalleriartornera ilutigalugu Naleraq Inuit Ataqatigiillu naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarnissamut atatillugu aamma imminnut qanilliartorput.
AAMMA ATUARUK IA: Naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqariartorpugut
Tamanna Naleqqap siulittaasuata, Hans Enoksenip oqaatigaa.
- Aamma taanna illuatungiliuttuunitsinni ataatsimoorluta anguniagaqatigiittarnerput malunnarpoq, isumaqatigiinniarnermi qitiusorujussuusoq.
Assersuusiorsinnaavit?
- Tassa uani soorlu isumaginninnermut tunngasut, nunaqarfinni isorliunerusuni, ilianniartitaanermut, taavalu aamma angallannermut tunngasut sanaartornerlu siammasinnerusoq, taakkua ilanngullugit eqqartorpagut.
Arlaatigut ilissi pilliuteqartariaqartutut isikkoqarpa?
- Taanna saneqqunneqarsinnaanngilaq, isumaqatigiinniarnermi piumasagut tamaasa illuatungereerluta pisinnaanngikkigut malunnarpoq, Naleqqap siulittaasua oqarpoq.
Naleraq Inatsisartunut sisamanik qinigaatitaqarpoq. Inuit Ataqatigiit aqqaneq-marluk. Inatsisartunilu qinigaaffinni 31-ni amerlanerussuteqarnissamut partii naalakkersuisoqatigiilluunniit 16-inik qinigaatitaqassapput.
Atassut Nalerarlu kiserngoruttut
Demokraatit Inuit Ataqatigiinnut isumaqatigiinniarnermit anereernikuupput.
Siumut aamma ippassaq anipput.
Inuit Ataqatigiit siulittaasuata naalakkersuisoqatigiit patajaatsut ukiuni sisamani issiasussat pilersikkusullugit oqaatiginikuuaa. Siumullu naalakkersuisoqatiginissaa patajaatsuunavianngitsoq, Múte B. Egedep nalilerpaa.
Taamaammat Inuit Ataqatigiit Atassut Nalerarlu kisimik maanna isumaqatigiissuteqarfiginiarpai.
AAMMA ATUARUK Erik Jensen isumaqatigiinniarnerit iluatsinngitsut pillugit: Tupaallaatiginngilarput
Siumut Inuit Ataqatigiillu imminnut ataatsimik ungasiffeqarput, tassa nunatta kujataani Kuannersuarni aatsitassarsiornermik suliniut.
Australiamiut aatsitassarsiutileqatigiiffiat, Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik uranimillu piiaarusupput.
Siumut Demokraatillu suliniummik tapersersuisuupput, pissutigalugu aatsitassarsiutileqatigiiffiup oqarnera naapertorlugu tamanna nunatta karsianut milliardilikkaanik koruuninik isaatitsissutaasinnaavoq piffimmilu suliffinnik pilersitsissutaasinnaalluni.
Inuit Ataqatigiilli suliniutip piviusunngunnginnissaa isumaginiarpaa.
