Mittarfissat upernaakkut ataatsimiinnermi siullermeerlugit oqaluuserineqassapput

Inatsisartunngorlaat aallarteriapiloorlutik attaveqaqatigiinnermut atortunut nunatta oqaluttuarisaanerani aningaasaliissutit amerlanersassaat suliarissavaat. Siunnersuut ilaatigut Kalaallit Airport pinnani Nammilersorlutik Oqartussaat Qaqortumi mittarfiliortuunisaannik periarfissiivoq.

Naalakkersuisunngorlaat inatsisissatut siunnersuutertik siulleq saqqummiutereerpat. Tassalu mittarfissanut inatsit.

 

Inatsit imartuujuvoq, Nuummi Ilulissanilu mittarfissuassat Qaqortumilu mittarfissap sanaartornissaannut, ingerlannissaannut aningaasalersornissaannullu tungaviliisuussalluni.

 

- Attaveqaqatigiinnermut atortunut nunatta oqaluttuarisaanerani aatsaat taama amerlatigisunik aningaasaliisussanngorpugut, aningasarsiornikkut siuariartornissamut nutaarluinnarmik periarfissaqalissalluta apuukkasuarsinnaalissallutalu, ineqarnermut attaveqaqatigiinnermullu naalakkersuisoq inatsisartunut saqqummiussassamini allappoq.

AAMMA ATUARUK Mittarfiit nutaat ima isikkoqalissapput

Angallannermik aaqqissuussinerup nutaassap iluaqutitai ima taagorpai:

 

- Kangerlussuarmut tikittartut 60 procentiinit amerlanerusut apuuffissaminnut tikittalissapput. Qaqortumi mittarfiliornikkut kujataani angalanissamik pisariaqartitsinerup affaa sipaarneqassaaq.


Qaqortumi mittarfissaq Nammilersorlutik Oqartussanit sananeqarsinaavoq

 

Mittarfissat 3,5 milliardit koruunit missaannik akeqassangatinneqarput, Namminersorlutillu Oqartussat akiitsui 2017-imi 4,1 milliardit koruuniusut taamaammat 2022-imi 6 milliardit koruuninut amerlisangatinneqarput.

 

Kalaallit Airports mittarfinnik sanaartornernut ingerlatsinissamullu aallaaviani akisussaasuussaaq, Qaqortumili mittarfissap sanaartornissanut ingerlannissanullu akisussaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqarsinnaanera, inatsimmi periarfissaqarpoq.


 

AAMMA ATUARUK Nutaanik mittarfittaarnikkut CO2-mik aniatitsineq millisinneqassaaq

Tusarniaarnermullu akissummini Kalaallit Airports allappoq, piginneqatigiiffiup Qaqortumi mittarfissamik sanaartortuunanilu ingerlatsisuunnginnissaa naleqquttuussasoq, mittarfik taassuma niuernermik tunngaveqarluni ingerlanneqarsinnaanngimmat. Kissaallu taanna Naalakkersuisut naammasserusuppaat.

 

Mittarfinnik aaqqissuussineq nutaaq, nunaqarfinnut Kangerlussuarmut Narsarsuarmullu, maanna mittarfeqarfiusunut sunniuteqassagunaqaaq.


Suleqatigiissitat Kangerlussuaq Narsarsuarlu misissussavaat

 

Naatsorsuinerit napertorlugit nunaqarfinni taakkunani najugallit amerlanersaat mittarfinni sulifitik annaassagamikkit allanut nuussapput.

 

AAMMA ATUARUK Qeqqata Kommunia vil overtage Kangerlussuaq

Siunnersuummut nassuiaatini erseqqissaatigineqarpoq, mittarfiit taakkua siunissami qanoq atorneqarnissaat suleqatigiissitat marluk, Namminersorlutik Oqartussaneersunik, Qeqqeta Kommunianeersunik Kommune Kujallermeersuneersunillu inuttaqartut misissussagaat.

Inatsisissatut siunnersuut januaarimi tusarniaassutigineqarpoq, Inatsisartunillu nutaanik  maajip 28-ani siullermeerlugu suliarineqassalluni.

Siunnersuut ukaru aatsaat aappassaanerlugulu pingajussaaneerneqassaq .

AAMMA ATUARUK Kim Kielsenip Kangerlussuaq heliportinngortikkusunngikkaa

AAMMA ATUARUK Mittarfiliortiternerit nutaat milliard koruuninik sipaaruteqarfiussasut missueqqissaarnermi inerniliunneqarpoq

 

 

 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat