Mimi Karlsen: Spiralilersuisimanermik qulaajaaneq ajornakusuussaaq
Arnat niviarsiaqqallu 60-70-kkunni 13-it tikillugit ukiullit, 4500-t, spiralilerneqarsimasut pillugit oqallittoqaleraluttuinnarpoq.
Peqqissutsimut naalakkersuisup, Mimi Karlsenip, danskillu oqartussaaffimmut tassunga ministeriata, Magnus Heunickep, pisimasut misissorneqarnissaanni suut qulaajarneqassanersut sapaatit akunnerisa siulianni ataatsimiikkamik isumaqatigiissutigaat.
AAMMA ATUARUK Arnat spiralilersorneqarsimanerminnik kingunerlutsitsisut ikiorserneqarneqalersut
- Suna aallaavigalugu, qanoq peqqusisoqartarsimanersoq qanoq ingerlanneqarsimanersoq taakku aallaavigineqaqqaassapput misissorlugit, Mimi Karlsen KNR-mut oqarpoq.
Taassuma qanoq pisoqarsimaneranik sulisoqarsimaneranillu uppernarsaatit nunatta nakorsaaneqarfianiittut ilanngullugu oqaatigaa.
Danmarkip naalagaaffiani atorfilittanik uppernarsaatinik nunatsinnut misissuartortoqarsinaasoq, taakkualu peqqinnissamut naalakkersuisup tikilluaqqusimallugit oqarpoq. Tikilluaqqusinerali suli akineqanngilaq.
Paasissutissat tukattumiittut
Suliassangaatsiaasorli pisariussasorlu, Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfik KNR-imut akissuteqarluni allappoq.
Tusarnaagassiaq Spiralkampagnen
- Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani erserpoq.
- 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat tuusintilikkaat spiralilersinneqarput.
- 1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.
- Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput.
- Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.
- Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq. Taamaammat nakorsat naartunaveersaatinik niviarsiaqqanut 18-iliineqanngitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, siunnersuisinnaalersillugit inatsit allanngortinneqarpoq. Tamanna nakorsat niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralileeqqusaanertut paasisimavaat. Tassa imaappoq, nakorsat inatsisinik unioqqutitsisimapput.
- "Spiralkampagnen" P1-ikkut maajip ulluisa arfineq-pingajuanniit tusarnaarneqarsinnaalissaaq.
Tusarfik: DR-podcast "Spiralkampagnen"
Tassami naalakkersuisoqarfik spiralilersuisimanermut tunngasunik toqqortaateqarani allappoq.
Nunattalu Nakorsaaneqarfianut apeqqutilliissutaat imartoqalunilu paasissutissaatit oqartussaasut akornanni nuuttaqattaarneqarsimammata sulinarsinnaassasoq, tassanngaanniit akisimapput.
Tassalu paasissutissat spiralilersuinermut tunngasut allagaateqarfinni arlalinniissinnaasut, Nunatta Nakorsaaneqarfia naalakkersuisoqarfimmut allassimavoq.
Mimi Karlsenip qulaajaanerup qaqugu naammassineqarnissaa pillugu apeqqut akisinnaanngilaa.
Ilisimanngikkaat
Uppernarsaatit toqqortaasut qanoq paasissutissartaqarneri Naalakkersuisut ilisimangilaat.
- Taakkua qanoq kinguneqarsimaneri qanorlu inneri taakku massakkut naluagut. Taamaammat tassanngaanniit suliaq tassa aallartissaaq, taakku qulaajarneqassapput, Mimi Karlsen oqarpoq.
Qulaajagassat tassaapput spiralilersuisimanermi aalajangiinerit periuserineqartullu. Arnalli maanna utoqqasaanngortut qujajaasussanit ataasiakkaarlutik saaffigineqarnissaminnik isumalluarpallaarsinnaanngillat.
- Naluara qanoq ititigisumik inuit ataasiakkaat qaqugu taakku tikinneqarumaarnersut, Mimi Karlsen oqarpoq.
Allanik qulaajaasoqassasoq
Danskit naalagaaffiata spiralilersuisimanermik qulaajaanerani immikkut misissuiffigisassat marluupput
Nunarput 1953-imi nunasiaataajunnaarluni Danmarkimi amtiulermat, Naalagaaffiit Peqatigiit nunasiaajunaarsitsinermut piumasaqaataannik Danmarkip naammassinnissimaneranik qulaajasussanik Inatsisartut isumalioqatigiissitaliorniarlutik ippassaq akuersissutigaat. Tassa nunasiaataajunnaarneq kisiat pinnagu aammali spiralilersuisimaneq isumalioqatigiissitap misissussavaa.
Spiralilersuinermut aallaaviuvoq, Danmarkimi oqartussaasut Kalaallit Nunaanni – taamani Danmarkimi amtitut inissisimasumi – inuit amerliartupiloornissaat ernummatigimmassuk. 1965-imi nalunaarusiami ersersinneqarpoq, Kalaallit Nunaanni ukiumut meeqqat 500-nik amerlanerit uersagaasartut, taakkunanngalu anaanaasut pingajorarterutaat 20-t inorlugit ukioqartartut.
Inuit amerliartornerisa Kalaallit Nunaanni nutarteriniarneq unammillernartippaat, nutarteriniarneq Danmarkip naalagaaffianut ilimagisamiit akisunerulermat.
Spiralilersuinerup kingorna inunngortartut 1970-ikkunni affaannanngungajapput: 1967-mi 1.674-it inunngortut 1974-mi 638-t inunngorput.
Peqqinnissaq pillugu oqartussaaffik 1991-imi nunatsinnut angerlaanneqarpoq - taamaattumik qulaajaanissami 1970-ikkunniit 1991 tikillugu qulaajaaffigineqassapput.
Spiralilerneqarsimaguit kisimiittutullu misigalutit Tusaanngamut saaffiginnissinnaavutit, oqarasuaammut 80 11 80-imut imaluunniit sms-ikkut: 18 99-imut.
