Meerartaarusuttut qulit ukioq manna ikiorserneqarnissaat nakorsat pisortaata ilimagaa

- Naartulernissamut ukioq manna angumersisoqassaaq, qulakkerlugu tamanna oqaatigisinnaavara. 

Piumassuserinngisaminnik meerartaarsinnaanngitsut Namminersorlutik Oqartussat akiligaanik Danmarkimi reagensglas atorlugu meerartaarniarsinnaanissaannut isumaqatigiissummik inissiiniarluni, ukioq kingulleq novembarimi atorfininnerminiillu ulapputeqarsimasoq, Aviaja Siegstad taama oqarpoq. 

Tamannalu iluatsippoq. 

2024-p naanissaata tungaanut IVF-imik ICSI-millu ikiorsiisoqarsinnaaneranut aningaasaliissutit 3 millionit koruunit apriilimi nassaarineqarput. 

- Kinguaassiorsinnaaneq pillugu immikkoortortami Rigshospitalimiittumi inissat aalajangersimasut pillugit isumaqatigiissuteqarpugut. Siullermik qaammammut ataaseq. Amerlavallaanngikkaluarput kisianni aallarniutaavoq, Aviaja Siegstad KNR-imut oqarpoq. 

Aappariit qassit ikiorserneqarnissartik naatsorsuutigissavaat? 

- Immaqa qulit ukioq manna angumerisinnaassavagut, taanna akivoq. 

- Rigshospitalimi ikiorserneqarnissamut utaqqisoqangaatsiarmat, pisariaqartitsisut tamaasa aallartissinnaanavianngilagut. 

Aviaja Siegstadip naatsorsuutigaa inuit qulit ukioq manna ikiorserneqarsinnaassasut, taassuma aamma naatsorsuutigaa siulleq qaammatip tulliani aallartinneqarsinnaassasoq. 

- Periusissatta inissikkiartornera ilutigalugu piffissap ingerlanerani amerlanerusut ikiorserneqartarnissaannik isumaqatigiissuteqarnissarput naatsorsuutigaarput, taanna aamma taama oqarpoq. 

100.000 koruunit

Ikiorserneqarneq, Danmarkimut angalaneq Danmarkimilu ineqarneq Namminersorlutik Oqartussanit akilerneqassaaq. 

- Innuttaasunut tamanut assigiimmik neqeroorutaassaaq, ikiorserneqartussat tamarmik assigiimmik pineqassapput, angalanerat ineqarnerallu akilerneqassalluni. Arnap angutillu tamarmik akiliunneqartarnissaat ilimananngilaq, imaassinnaavormi arnaq ikiorserneqartussaq kisimi akiliunneqartoq. 

IVF-imik ikiorsiinerit aallaqqaammut kisimik neqeroorutaassapput. 

Tassa imaappoq: angutip anisuua ima pitsaatigippat kinguaassiornissamut atorneqarsinnaalluni, imaluunniit anisuuersittoq atorneqartussaappat, taava aappariit ikiorserneqarsinnaassapput. 

ICSI-imik ikiorsiinerit, Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanni angalaneq eqqarsaatigalugu aaqqissoruminaannerullutik pisariunerusut Aviaja Siegstadip oqaluttuaraa. 

- Ajunnginnerpaamik periuseqarniarluta IVF-imik ikiorsiinerit aallarniutigissavagut, taanna oqarpoq. IVF-imik ikiorserneqarnermi naartulernissamut ilimanaat 70 procentip missaanniittoq ilanngullugu taassuma oqaatigaa. 

IVF-imik ikiorserneqarnerup akia nikerarsinnaavoq, ikiorserneqartussap Nuummi imaluunnit sineriammi najugaqarnera apeqqutaatillugu.

Pingasoriarluni misiliineq neqeroorutaasartoq 100.000 koruunit missaannik akeqartoq Aviaja Siegstadip nalilerpaa, akimut ilaapput angalaneq ineqarnerlu. 

Kikkut, qanoq, qanorlu amerlatigisut? 

Aappariit piumassuserinngisaminnik meerartaarsinnaanngitsut akiliunneqarlutik Danmarkimi ikiorserneqarsinnaanerannik neqeroorut 2019-mi unitsinneqarmat, ikiorsigassat allattorneqarsimasut peerneqarput.  

Aappariillu maanna qasserpiaat ikiorsertariaqarnersut tamakkiisumik paasiniarlugu sulineq ilungersunartoq pisariaqarsimasoq Aviaja Siegstadip oqaatigaa. 

Aappariit 40-t missaanniittut ukiut tamaasa ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisarnissaat taassuma ilimagaa. 

- Aappaagumiit kisitsit tamakkernissaat anguniarparput, taanna oqarpoq. 

Aappassaanilli meerartaarniarnermut ikiorsiisarneq Danmarkimi periarfissanngoqqammermat, kalaallit aappariit Danmarkimi ikiorserneqarnissaamut inniminniissunneqarsinnaasut qassiusinnaanerat oqaatigiuminaappoq. 

- Rigshospitalip kinguaassiorsinnaanermillu ikiorsiiviit allat ulapinnerulernerannik kinguneqarpoq, Aviaja Siegstad oqarpoq. 

Utaqqisuniinneq pissangassutaasoq

Misiliutaasumik ukioq manna aningaasaliigallartoqarpoq. 3 millionit koruunit illuartinneqarput, 5,7 millioninillu ilaneqarsinnaallutik, Peqqissutsimut Naalakkersusisoq Agathe Fontain (IA) apriilimi taama oqarpoq. 

- Iluatsissappallu 2025-miit aningaasanut inatsimmi aalajangersimasumik ilanngunneqartalissaaq, Agatha Fontain KNR-imut taamani taama oqarpoq. 

Tamanna pillugu Aviaja Siegstad KNR-imit aperaarput. Taannalu oqarpoq aappariinnut tamanut, maanna siunissamullu malunnaatilimmik IVF-imik ICSI-imillu ikiorsiisoqassappat, taava ukioq ataaseq sinnerlugu sulisoqartariaqartoq. Ukioq siulleq misileraataanani aallarnisarnertut taaneqarsinnaasoq taassuma oqaatigaa. 

- Kisianni ukioq manna meerartaarnissaq ilaannit angumerineqassaaq, taanna naqissusiivoq. 

Aappaagumiit aningaasanut inatsimmi ataavartumik aningaasaliisoqartarernissaanut periarfissaqarnera qanoq isumaqarfigaajuk?

- Una misileraataasussaanngilaq. Aallarnisaaneq periutsinillu atulersitsineq amigaatigaagut. Ataavartumik aaqqiissutaanissaa siunertaavoq, pisariaqartinneqartullu neqeroorutaanissaat pisariaqarpoq, Aviaja Siegstad akivoq. 

Taamaappat aappariit ukioq manna ikiorserneqanngitsoornissamut ernumasut, ernumasariaqanngillat neqeroorut ataavartuussammat? 

- Ataavartumik aaqqissutaaniartussaavoq. 

Ukioqqortusisimannginnissaq uani aamma eqqarsaataasimassaaq. 38-nik ukioqalernissaq qanillisimappat taava taama ukiullit siulliutinneqassappat? 

- Inuit periarfissinniarlugit, kingusinaarlutalu sulinitsinnik aallartissimanerput eqqarsaatigalugu, taava ukiunut killigititaasunut qaninnernik ukiullit kingusinaartinnagit siulliutillugit aallartikkusukkaluarpagut. Kingusinaartoqannginnissaa anguniarsaraarput. 

Utaqqisunut ilanngunniaraanni sumiiffigisami napparsimavik saaffigineqassaaq, Aviaja Siegstad oqarpoq. 

- Nuummiittut Dronning Ingridip Napparsimavissuanut soorunami saaffiginnissapput, sineriammiittullu napparsimavinni nakorsanut saaffinnissallutik taanna oqarpoq. 

Siullermik gynækologisk afdelingimut innersuussisoqassaaq, taakkulu ikiorsigassanik aallarniutaasumik misissuissapput. 

Tamatumalu kingorna Danmarkimi Rigshospitalimi ikiorserneqarnissamut innersuussisoqassaaq.