Atserneqarpoq: Marius Ludvig Johannes Elias Inûsugtok Jensen. Nukappiarannguaq taartunik nujalik, Aasiaat kujataani nunaqarfimmi maanna inuerussimasumi Aulatsivimmi 1955-imi inunngortoq.

Nukappiaqqap maanna Marius Kristensenimik ateqartup assinga qiviaraanni, isumaqarnarsinnaavoq kalaallit nukappiaqqat amerlanerit assigigai. Qatanngutigiinni aqqaneq-marluusuni arfernaalluni inunngorpoq. Piniartukkormiuneersuulluni. Qaqqani angalaarneq meeqqanillu allanik pinnguaqateqarneq nuannaralugit.

Marius Kristensenili inuunini tamaat allaasutut misigisimavoq. Qallunaajusutut kalaallisut timilittut. Meeraallunimi qallunaamit peqqissaasumit Aasianni sulisumit meeravissiartaarineqarpoq.

Taamaattumik Marius Kristensen kalaallisuunngitsoq qallunaatulli oqaluttarpoq. Angerlarsimaffiani qallunaat nerisassaataat sassaalliutigineqartarput. Kammalaatai qallunaat ilinniartitsisuisa Danmarkimit Aasiannut nuunnikut meeraraat, najukkamilu meeqqat ajornartorsiuteqarfigigajuttarpai. Misigisalli ajornerpaat ilagaat arnap kalaallip utoqqaap sakkortuumik „killuussisumik“ taammani.

- Ukiorpassuarni suminngaanneernera eqqarsaatigiumanngilluinnarsimavara. Ullumikkulli pissutsit taamaassimanerat kamaatigilerpara. Pisortat sumiginnaasimanerat kamaatigaara. Ingammik Danmarkimi, aammali nunatsinni taama pisoqarsinnaammat, taanna oqarpoq.

Marius Kristensen 70-inik ukiulik meeravissiartaarineqartut sisamat nunatsinneersut taarsiiviginneqarnissamik piumasaqartut ilagaat, taakkuami danskit naalakkersuisuinut taarsiissuteqarnissamik piumasaqarnerat inuiattut ullorsiornermi juunip 21-ani 2024-mi aallartinneqarpoq.

Inuit sisamat taakku, eqqartuussissuserisumit Mads Prammingimit Pramming Advokaterimeersumit eqqartuussissuserisuuffigineqartut, angajoqqaaminnit peersitaasimanertik pissutigalugu inuttut pisinnaatitaaffimminnik unioqqutitsisoqarsimanera pissutigalugu tamarmik immikkut naalagaaffimmit 250.000 koruuninik taarsiiffigitinnissamik piumasaqarput.

Kisianni isumaginninnermut ministereqarfimmit allagaq meeravissianngortinneqarsimasut neriuutaannik nalunaarutitaqanngitsoq sapaatip akunnerata siuliani tiguaa. Danskit naalagaaffiata suliaq pisoqalisimasutut isigigamiuk taarsiissuteqarnissaq itigartitsissutigaa.

Minsitereqarfiuttaaq suliani sisamani taamani meeravissianngortitsinermut malittarisassat atuuttut malinneqarsimannginnerannut tunngavilersuutit naammanngissorai.

Tamannalu Marius Kristensenip kamaatigalugulu aliasuutigaa.

- Taarsiivigitinnissaq uannut pingaaruteqarpallaanngilaq. Oqartussaasut inuiaqatigiillu tungaannit eqqunngitsumik pinnissimanermik nassuerutiginnittoqarnissaa eqqarsaatigineruara. Taamaattumik utoqqatsertoqarnera tusarukku oqiliallaatigingaassagaluarpara. Taamanikkut inunnik isumaginninnikkut ingerlatsinerlunnermik nassuerutiginninneq, tamannalu pillugu utoqqatserneq.

Isumassuineq meeravissiartaarineqarnermik kinguneqarpoq

Marius Kristensen 1950-ikkunni nunatsinni tuberkulosep ajornartorsiutaangaarnerani inunngorpoq. Nunarsuarmi nappaammit taassuminnga nunarput eqqugaanerpaat ilagaat - aamma Marius Kristensenip arnaa, Danmarkiliarluni katsorsarneqartariaqartoq, nappaammit eqqugaavoq.

Taamaattumik Marius Kristensen, taamani affarmik ukioqartoq, peqqissaasumut qallunaamut isumagisassanngortippaa, Mariusili pingasunik ukioqartoq isumassuineq meeravissiartaarinninnermik kinguneqarpoq.

„Peqqissaasup (atia, aaqq.) meeqqap Marius Ludvig Johannes Elias Inûsugtok-p meeravissiartaarinissaanut akuersissutaa – Kalaallit Nunaanni naalagaatitaq aqqutigalugu tunniunneqartoq,“ meeravissiartaarinninnermut allakkani allassimavoq, kingornalu allassimavoq: „Akeqanngitsumik“.

Kingusinnerusukkut Marius Kristensenip arnarsiaa maskiina atorlugu allakkami kunngimut ima allappoq: "Nukappiaraq affarmik ukioqartorli uannit paaqqutarineqarpoq, maannalu meeravissiartaariniarlugu kissaatigaara, taamaalillunilu InusutoK-mik kinguliaqarunnaarluni uanga kinguliannik kinguliaqalerniassammat".

Marius Kristensenilli meeraalluni meeravissiartaarineqarnini pillugu allagartat kingusinnerusukkut inersimasunngorami pissarsiarisani ilisimanngilluinnarpai. Meeravissiaalluni nalusimagaluarpaa.

- Arlaannik sumik peqquteqarlunga pissutsit qanoq ittuuneri pillugit aperinissara sapertarsimavara. Taamaattumik ukiut ingerlanerini arnarsiara arnarivinnerlugu imaluunniit ataataga ataataviginerlugu eqqarsaatigisarpara, taannami taarnerulaarpoq. Tamanna paatsiveerunnangaarpoq, assigiinngissutsimmi annertoqimmata.

Tulluanngitsoq

Marius Kristensenip meeravissiartaarineqarneranit ukiualuit qaangiuttut arnarsiaa qallunaamik, taassumatut nunatsinni sulisumik, aappartaarpoq.

Taamani Marius Kristensen qulinik ukioqarpoq.

- Meeraallunga kiserliortarpunga akuerineqartutullusooq misigisinnaassananga. Piffissaq tamanna artornartorujussuuvoq. Qallunaatut oqalussinnaagama atuarfimmi ingerlalluarpunga, imminulli tatiginngingaarneq tatiginninnginnerlu misigaakka.

Marius Kristensen ullumikkut 70-inik ukioqarpoq. Assi © : Privatfoto

Pingaartumik angerlarsimaffimmini Marius Kristensen toqqissisimanngilaq. Arnarsiaata aappaata siorasaartarpaa, ajortumillu pineqarnissani annilaangatigisarpaa.

- Taamaattumik Danmarkimi innaleraangama arlaleriarlunga eqqarsaatigisarpara saassunniarpanga imminut illersorsinnaajumallunga akitsima ataani saveqassanerlunga.

Marius Kristensenittaaq illoqarfimmi allaanerulluinnarnini malugipallappaa. Ilaatigooriarluni atuarfimmi qinngasaarneqartarpoq, soorlu aamma "paanerit ataasiakkaat pisarsimasut.“ Pingaartumik inersimasut nuanniitsunik oqaaseqartarput.

Soorlu taamani akunnittarfiutilik pimoorutiivillugu oqallarmat, "kakkaammi pinniingaaravit", nangilluni oqarpoq illalaarlunilu.

- Oqaaseqaatit pisimasullu amerlasuut pissutigalugit naammanngilluinnartutut misigisimasimavunga. Nunatsinnut Danmarkimulluunniit tulluanngilluinnarpunga. Allatut inngitsutut misigisimasimallunga.

Danmarkimi nunaqqatini aqqusinermi takugaangamigit aqquserngup illuatungaanukartarsimavoq, aggerfimminummi atassuteqanngitsutut misigisimagami.

- Kalaallisut oqalussinnaannginnama kanngusungaarlungalu nikanarsarneqarnissara annilaangagigakku ukiorpassuarni kalaallit allat avaqqutaartarpakka.

Timikkut ataqatigiilluinnarneq

Arnarsiaatali toqunerata kingorna nuna angerlarsimaffini kajungerilerpaa. Arnarsiaatami toqunerata kingorna ilaqutarsiani aamma annaavai, kipisanerlu alliartulerpoq.

Iliveqarfimmi Aalatsiviup eqqaani ataatami ilerrata sanningasortaanik qalipaasereerlutik Marius Kristensen angajualu Daniel takuneqarsinnaapput. Assi © : Privatfoto

1986-imi kuffertini poortorpaa Nuummilu tarnip pissusaanik ilisimasalittut ilinniakkaminut atatillugu Sana-mut suliartorpoq. Tassanilu ilaquttaminik ujaasinini toqqaannanngitsumik oqaatigisarpaa.

- Ullut ilaanni suleqatima oqarfigaanga arnap utaqqigaanga. Isumaqatigiissummik puigugaqarsimasoreqqaarpunga, taamaattumik ornigutipallappunga.

- Inimut appakaakkama arnaq utoqqasaaq kusanartunik atisaqartoq arnarlu inuusunnerusoq ipput. Takugaminnga killitsingaarput. Arnarlu utoqqasaaq arnigiginni oqarpoq.

Marius Kristensenip arni aleqanilu ukiuni 30-ni takusimanagit takoqqippai.

- Tamanna eqqortuusoq qularinngilluinnarpara, uummatikkummi naakkullu malugisinnaavara. Timitsigut ataqatigiilluinnarnerput malugaara. Tamanna qularnanngivippoq, taanna oqarpoq.

Eqqissinerulersoq

Marius Kristensenip ilaquttani naapeqqaaramigit uummatiminik ujarassuarmik katataqartutut isigiffigaa.

- Annakkuummernaqaaq. Kisimiinnginninnik ilaqutaqarninnillu ersersitsivoq. Tassanngaannaq ilaqutartaarninni, asannittumik ammasumillu ilassinnittunik, ukiut ingerlanerini eqqissiartulerpunga, taanna oqarpoq.

Ukiuni tulliuttuni Marius Kristensenip ilaquttani ilisarisimanerulerpai. Arni qatanngutinilu Sisimiunut nuussimasut tikeraarpai. Ilaqutartaarnerli oqaluttuamik nutaamik malitseqarpoq: meeravissiartaarineqarnera pillugu arnaata misigisai.

"Arnaasup (aqqa, aaqq.) akuersissummi ilanngussami atsiornini uppernarsarpaa, aamma qinnuteqartumit meeravissiartaarineqarnissaa kissaatigalugu nalunaarpoq,“ meeravissianngortitsinermut allakkani pisoqqani sungaartuni allassimavoq.

Arnaasoq naapertorlugu pissutsit taamaassimanngitsut, Marius Kristensen oqarpoq. Meeravissianngortitsinerup isumaa paasisimanagu arnaata oqaluttuussimavaa. Marius Kristensenimi suli paaqqutarineqartoq isumaqarsimavoq, tassa ernini takoqqinngisaannassallugu isumaqarsimanngilaq.

Oqaluttuaq tamanna kalaallinit arnanit arlalinnit 1950-ikkunni ukiullu qulikkuutaat tamatuma kingorna meeravissianngortitsisunit aamma oqaluttuarineqartarpoq.

Tamannalu Marius Kristensenip ullumikkut danskit naalakkersuisuinut taarsiiffigitinnissamik piumasaqarneranut pissutaavoq.

- Nunatta Danmarkillu akornanni ajortunik aamma pisoqartarsimaneranik ullumikkut inuiaqatigiinni paasinninnerusoqarlunilu ammanerusoqarpoq. Danskit nunasiaateqarnerat kinguneqarsimavoq, maannalu kinguneri misissorneqalerlutillu pimoorunneqalerput. 

Taamaattumik aamma taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaatip danskit naalagaaffiannit itigartitsissutaasimanera pakatsissutigaa. 

- Ministeriaqarfiup itigartitsinerani ileqqussatigut najoqqutassiat pillugit eqqarsaatiginnissimannginnerat maluginiarpara. Tamanna annernarnerpaavoq. Aqqutaani kukkusoqarsimanera pillugu tusarnaartoqannginnera. Assersuutigalugu anaanama sunik atsiugaqarsimanerluni paasisimasaqarsimannginnera.