Tamaat isigalugu: Folketingimut 2015-imi qinersinerup kingorna nunatsinnut aalajangersagarpassuit akuersissutigineqarput
Christiansborg nunatsinnit kilometerinik 3000-inik ungasitsigisumiippoq, nunatsinniillu politikerit marluinnaat Folketingimut ilaasortaapput.
Taamaakkaluartoq Folketingi nunatsinni ulluinnarni pisunut annertuumik sunniuteqarpoq.
Folketingimulli kingullermik 2015-imi qinersisoqarmat nunatsinni qinersisinnaatitaasut affaannaat qinersiartorput – tassalu 50,4 procentit. Folketingillu nunatsinnut qanoq sunniuteqartiginera eqqarsaatigissagaanni qinersiartortut amerlagisassaanngillat.
Suliat nunatsinnut attuumassuteqartut Folketingimi 2015-imi oktobarip qaammataanit akuersissutigineqartut ilaat ataani atuarneqarsinnaapput. Taakku amerlanersaat folketingimut ilaasortat nunatsinneersut akuerseqataaffigaat.
Inatsisissasut siunnersuutit Folketingimi saqqummiunneqannginnerini Inatsisartuni oqaluuserineqaqqaartarput, Danmarkilli nunatsinni oqartussaaffigalugit akisussaaffigisaani allannguutissat Folketingip akuersissuteqarneratigut aatsaat atuutilersinneqartarput.
Maleruagassat nutaajusinnaapput imaluunniit inatsisinut pioreersunut allannguutaallutik. Sulialli allarpassuit 2015-imi juunip qaammataanit Danmarkip naalagaaffiata aningaasanut inatsisaanut isumaqatigiissutinullu allanut ilaapput.
Uranimik avammut nioqquteqarnissaq akuerineqartoq
Uranimut akuersaanngilluinnarnerup atorunnaarsinneqarnissaa Inatsisartuni 2013-imi akuersissutigineqarpoq. Nunattali uranimik saffiugassanillu qinngornernik ulorianartunik akulinnik allanik avammut nioqquteqarsinnaanera Folketingimi 2016-imi aatsaat pisortatigoortumik akuersissutigineqarpoq.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui tamanna sioqqullugu sivisuumik isumaqatigiinniaqqaarput.
Isumaqatigiinniarnerit inatsisissatut siunnersuutinik marlunnik kinguneqarput: Siulleq, nunatsinni saffiugassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanermi avammut nioqquteqarnermi nunani tamalaani maleruagassat malinneqarnissaannik qulakkeerisussaq. Aappaa, saffiugassat qinngornernik ulorianartunik akullit nunanut sakkussiornermuunngitsoq atornissaannik siunertaqartunut nunatta tuniniaanissaanik qulakkeerisussaq.
Inatsisit nutaat inatsisinullu allannguutit: 22 + aningaasanut inatsisit sisamat
Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaanut allakkatigut apeqquteqaatit: 411
Ministerimut allakkatigut apeqquteqaatit (§20 naapertorlugu apeqquteqaatinik taaneqartartut): 67
Nunarput kalaallillu Danmarkimiittut pillugit tamanut ammasumik tusarniaanerit: 8
Nunarput pillugu tamanut ammasumik isumasiuinerit: 6
Najoqqutarisaq: Folketinget.dk
Meeqqat pisinnaatitaaffeqarnerulerput – angajoqqaat akisussaaffeqarnerulerput
Nunatsinni aappariit avittut qitornaat Danmarkimi avittut qitornaannut naleqqiullugit ukiorpassuarni inatsisitigut ajornerusumik inissisimapput.
Nunatsinnulli tunngatillugu inatsisit ataatsimoortut ilaqutarinnermut tunngasut Folketingimi 2016-imi januaarimi akuersissutigineqarput, tamatumunngalu peqatigitillugu nunatsinni angajoqqaatut akisussaaneq pillugu inatsit nutaaq atuutilersinneqarluni.
Angajoqqaatut oqartussaanerup saqitsaassutigineqarnerani meeqqap tusarniarneqartarnissaa, meeqqap inunngornerani angajoqqaat katissimanngikkaluarpataluunniit inooqatigiinngikkaluarpatalu tamarmik angajoqqaatut oqartussaassuseqarnissaat ilaatigut inatsimmi qulakkeerneqarput. Aamma avittut qitornaat angajoqqaamik arlaannik attaveqarsinnaatitaalerput.
Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit isumaqatigiissutaat naapertorlugu qitornaasoq angajoqqaani tamaasa takunissaannut ilisarisimanissaanullu pisinnaatitaaffeqarpoq.
AAMMA ATUARUK Meeqqap angajoqqaani takusinnaasariaqarpai
Inatsisip allanngortinneratigut qitornarsiat ilaqutavimmik attaveqarfiginissaannut aamma periarfissaqalerput.
Aamma amerlanerit qangarsuarli atorunnaareersimassasorisaannik atorunnaarsitsisoqarpoq: Tassalu angajoqqaat meeqqaminnik pillaallutik annersitsisinnaanerat.
Meeqqanut nakuusernerit ukiorpassuarni paarsinerlunnertut isigineqartarput, aamma eqqartuussivinnit. Inatsisitigulli inerteqqutaanngilaq - aatsaammi 2016-imi inerteqqutaalerpoq. Angajoqqaat meeqqaminnik pillaallutik annersitsisinnaatitaanerat Danmarkimi 1997-imi pisortatigoortumik atorunnaarsinneqarpoq.
Meeqqat angajoqqaallu pillugit maleruagassat nutaat Namminersorlutik Oqartussat kissaateqarnerisigut akuersissutigineqarput.
AAMMA ATUARUK Retten til at slå børn bliver afskaffet
Suiaqatiminoortut oqaluffimmi katissinnaalerput
Laila Mølgaard Henriette Simonsenilu Nuummi Hans Egedep Oqaluffiani 2016-imi apriilip aallaqqaataani katipput. Suiaqatiminoortut oqaluffimmi katissinnaanerat pillugu inatsit nunatsinnut ulloq taanna atuutilersinneqarpoq.
Suiaassutsinut tamanoortut suiaqatiminoortullu nunatsinni oqaluffimmi katitinneqarsinnaanerat, aamma allatulli qitornavissiartaarsinnaanerat qitornarisaminnullu ataatsimoortumik oqartussaassuseqarsinnaanerat Inatsisartuni ukiup taassuma siuliani akuersissutigineqarpoq.
Ilaqutariinnermulli suliassaqarfik Danmarkimit akisussaaffigineqarmat Folketingimit tamanna inaarutaasumik akuersissutigineqartussaavoq. Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut Folketingillu isumaqatigiissut akuersissutigaat.
Meeqqat ilisimannittutut videuliaralugit nassuiaasinneqarsinnaalersut
Eqqartuussinermi ilisimannittutut nassuiaasinneqarneq meeqqanut inuusuttunullu sakkortuupilussuusinnaavoq.
AAMMA ATUARUK Nunatta piffissarititaasut naammassiuminaatsikkai
Taamaammat nunatsinni, Savalimmiuni Danmarkimilu politikerit 2016-imi isumaqatigiissutigaat nunat eqqartuussisarnermut inatsisaat allanngortinneqassasut, meeqqat 14-it angullugit ukiullit ilaqutariinni nakuusernerit kinguaassiutitigullu pinerlunnerit pillugit suliani videukkut killisiorneqarnissaat periarfissaalersillugu. Meerarlu eqqartuussivimmut sassartinnagu videuliarineqarnera eqqartuussinermi takutinneqassaaq.
Immikkullu ittumik pisoqarsimatillugu inuusuttut 15-it 17-illu akornanni ukiullit videukkut aamma killisiorneqarsinnaalerput.
Piffissami killiligaanngitsumi pineqaatissinneqartut pillaatissartik nunatsinni atorsinnaaleraat
Kalaallit piffissami killiligaanngitsumi pineqaatissinneqartut pillaatissartik nunatsinni atornagu Danmarkimi Herstedvesteriliartinneqartarnerat ’pillaatip qaavatigut pillaaqqinnertut’ Inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit misissuisoqarfimmit taaneqarpoq.
Ukiorpassuarni isornartorsiorneqareersoq, aamma Nunatsinni eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmit, pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmik matoqqasumik immikkoortortalimmik Nuummi sanasoqarnissaa Folketingimi 2007-imi akuersissutigineqarpoq.
Kalaallilli piffissami killiligaanngitsumi pineqaatissinneqartut Danmarkimit Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmut, 2019-imi upernaakkut ammarneqartussamut, nuunneqarsinnaanerat Christiansborgimi politikerinit 2018-imi aatsaat inatsisitigut qulakkeerneqarpoq.
Kalaallit sakkutuujusussaatitaanerat Issittullu qaammataasat atorlugit nakkutigineqarnera
Kalaallit arnat angutillu amerlanerusut illersornissaqarfimmi suleqataasinnaassapput. Illersornissaq pillugu 2018-imit 2023-mut isumaqatigiissummi nutaami, Folketingimi amerlanerussuteqartut 2018-imi isumaqatigiissutigisaanni anguniakkat ilaat taama oqaasertaqarpoq.
Illersornissaqarfiup sakkutuujusussaatitaanermut nammineq kajumissutsimik nunatsinni misilitsitsisinnaanera, kalaallit inuusuttut Danmarkimi sakkutujuusussaatitaanermik kingorna angerlarnissaminnut akiliunneqartarnissaat upalungaarsimaniarnikkullu ilinniartitaanermik immikkut ittumik nunatsinni pilersitsisoqarnissaa isumaqatigiissummi ilaatigut qulakkeerneqarput.
AAMMA ATUARUK Politiit qarasaasiakkullu isumannaallisaaneq illersornissaq pillugu isumaqatigiissummi nukittorsarneqartut
Qarasaasiatigut isumannaallisaanermut Danmarkimi sullissiviup kunngeqarfik tamakkerlugu qarasaasianik tiguaaniartoqarnissaanut illersuisussamik nutaamik immikkoortortaqarfeqalernissaa illersornissaq pillugu isumaqatigiissummi aamma qulakkeerneqarpoq.
Folketingimut ilaasortat nunatsinneersut, Aleqa Hammond (NQ) aamma Aaja Chemnitz Larsen (IA), illersornissaq pillugu isumaqatigiissuteqartunut ilaanngillat, isumaqatigiinniarnernili isumasiorneqarlutik.
Imaatigut annaassiniartarneq nunallu pigisat illersorneqarnissaat nukittorsaaviginiarlugit Issittup nakkutigineqarnerata, ilaatigut qaammataasat atorlugit, annertusarneqarnissaa Folketingimi amerlanerussuteqartut 2016-imi aamma akuersissutigaat.
Danmarkimi akileraartartut milliardinik akiligaannik nunatsinni mittarfiliortiternermut aningaasaliissuteqarneq
Nuummi Ilulissanilu mittarfissanut 700 millionit koruuninik aningaasaliinissaq Kalaallit Airports A/S-imullu 450 millionit koruuninik taarsigassarsisitsinissaq danskit naalakkersuisuisa Folketingillu 2919-imi upernaakkut isumaqatigiissutigaat.
Tamatumunngalu peqatigitillugu Kalaallit Airports A/S-ip Den Nordiske Investeringsbankimit 450 millionit koruuninik taarsigassarsiaqarnissaanut naalagaaffik aamma qularnaveeqqusiissaaq.
AAMMA ATUARUK Danmarkip mittarfiliassanut aningaasaleeqataanissaa inaarutaasumik atsioqatigiissutigineqartoq
Kingullertullu, minnerunngitsumillu, Greenland Venturemut Ineriartortitsinermullu aningaasaateqarfimmut Vækstfondenimut, nunatsinni suliffeqarfinnik angisuunik akunnattumillu angissusilinnik aningaasalersuinikkut ikiorsiisartunut, 220 millionit koruuninik Danmark aningaasaliissuteqarpoq.
Naalakkersuisut taama isumaqatigissuteqarfigineqarput isumaqatigiissullu Folketingip aningaasaatinut ataatsimiititalianit akuersissutigineqarluni.
