Londonimi sermit saqqummersinneqartut aakkiartortut
Nuup kangerluanit sermermit sikumerngit 122 tonsit containerinut qerititsivinnut qulingiluanut Royal Arctic Linemit Londonimut assartuunneqarput. Sermillu Londonimi katersugaasivissuup eqqaani ullumi takutinneqassallutik.
Eqqumiitsuliortoq, Olafur Eliasson aamma professori Minik Rosing suleqatigalugu sermermeersut Londonimut sapaammi inissinneqarput.
AAMMA ATUARUK 100 tons isskosser til Paris
Sila pillugu Polenimi ataatsimeersuarnermut COP24-mut atatillugu nunatsinneersunik serminik takutitassanik saqqummiussisoqarpoq.
Takutitsinissamut suleqataasoq Kuupik Kleist sermermit sikunik katersueqataasoq maanna Londonimiippoq:
-Tassa silap pissusaata allanngoriartornerata eqqartorneqarneranut atatillugu Olafur Eliassonip Minik Rosingillu aallartitarivaat una, uagullu iluliamerngit katersortarlugillu angallattarpagut. Siunertaavorlu inuit namminneq takullugulu misigalugulu attorlugillu Sermersuup aakkiartupiloornera uppernarsissagaat, Kuupik Kleist KNR-imut taama oqarpoq.
AAMMA ATUARUK COP21-qarnerani sermit saqqummersinneqartut aakkiartorput
Kuupik Kleistilu oqaluttuarpoq sermit takutitassanngortinneqartut inuppassuarnit nuannaarutigineqartartut, siullermillu 2014-imi saqqummiussisoqarluni.
- Qisuariaarteqartarput assigiinngitsorpassuarnik, tupigusullutik siullermik, taavalu eqqarsaammertorujussuusarpasillutik sumik pisoqarneranik.
Sermit takutitassiarineqartut sinneri Londonimi meeqqerivinnut atuarfinnullu tunniunneqassapput, taamaalillutik meeqqat serminik nunatsinneersunik alutorsaateqassannguatsiarput.
AAMMA ATUARUK Sermersuaq aatsaat taamak aakkiartortigaaq
- Taava sinneqassappata, sinneqaraangatalu, pingaartumik atuarfinnut meeqqanuttakusassianngorlugit pinnguarineqarsinnaanngorlugit nuunneqartarput. Aamma taakku meeraanerminninngaanniit silap pissusaata allanngoriartupiloornera maluginiassammassuk misiginiassammassullu, Kuupik Kleist taama oqarpoq.
Aarhus Universitetimi professorip, Andreas Roepstorffip, Londonimi sermimernit assilisimavai:
