Partiimi allattaasimasoq: Lars-Emilip KGB-mut attaveqartarsimanera tupaallaatiginngilara
Naalakkersuisut siulittaasorisimasaata, Lars-Emil Johansenip KGB-mut 70-ikkunni 80-ikkunnilu attaveqartarsimanini sapaatip akunnerata siuliani uppernarsarpaa.
Tamannalu amerlasuunut tupaallaatigineqarpoq.
Tamannali Namminersornerullutik Oqartussani pisortaasimasup, Siumumilu allattaasimasup Kaj Kleistip tupaallaatiginngilaa.
- Naamik siornatigut tusareernikuugakku aammattaaq kingornatigut aamma folketingimi ilaasortavut allat aamma taamatut attavigineqartarsimasut nalunnginnakku imatut annertunerusumik annertunerusumik tupaallaatiginngilara, taanna oqarpoq.
Soorunami suleqatigiinneqartoq
Kaj Kleistip Sovjetip attaveqaatinik navianartunik pilersitsiniarluni Folketingimi ilaasortanik pisariniaasarsimassanera qularnannginnerarpaa.
Nunarput – ullumikkutulli – nunarsuarmi pissaanillit akornanni pissutsinut pingaaruteqarpoq. Pissaanillit pissusilersuutaat malittarisassartaqanngitsut.
- Soorunami Sovjet unionip taamatut saaffiginninnera quarsaarnalaarsinnaavoq tassami nunanik allaninngaanniit pissaanilissuit tamakku aamma nunarput soqutigineqarluarluni qanoq siunissami inissisimanera eqqarsaatigalugu aamma russit ilanngussinnaasimammassuk nunarput tiguagassatut taamatut immaqa oqaraanni ajornavianngilaq, taanna oqarpoq, nangillunilu:
- Qularnanngitsumik aamma annertunerusumik suleqatigiinneq pisimassagaluarpoq kisianni taamaalinerani aamma qallunaat isertortumik sulisui qularnanngitsumik annertungaatsiartumik tamakku tamaasa ilisimasimassavaat.
USA-mik nuannarinninnginneq
Kisianni Sovjetimik suleqateqarnissamut isumaq qanoq aallarnerneqarsinnaava?
Kaj Kleistip inuusuttut kommunistinik nuannaartorinninnerannut aallarniissutaasut marluunerarpai. Namminiilivinnissamik kissaateqarneq USA-millu nuannarinninnginneq:
- Nunarsuatsinni oqaluttuarisaanitsinni uagut kisitta namminersulivinniarsarinngilagut, taamanikkut aallartereersimapput afrikami aamma taamatut aamma namminersulivinniarlutik suliniuteqartut, sorsuuteqartunik, taamaattumik uagut ilagisimavaatigut uagut nunatsinni taamatut ingerlatsinitsinni aamma piumasaqalerumaartugut namminersulivinnissamik kissaat aamma piumasaralugu, taanna oqarpoq, nangillunilu:
- Uagut taamanikkut inuusuttuulluta soorunami sunnerneqangaatsiarsimavugut amerikamiut taamatut assigiinngitsutigut iliuuseqarnerat nunatsinnut iluaqutaavallaarnavianngitsoq,aammattaaq iluaqutaanngitsoq, taanna oqarpoq.
Kaj Kleistip Thulemi sakkutooqarfimmi 1968-imi ajutoortoqarnera ilaatigut oqaatigaa. Taassuma oqarnera naapertorlugu amerikamiunik nuannarinninnginnerulernermut – Sovjetimullu qanillinerunerput pissutaaqataavoq.
Tamatuma saniatigut kalaallit politikerit Sovjetunionip sakkutuuisa peqqarniinnerisalu qanoq ilungersunartigineranik paasisaqarsimanngissorai. Politikerimmi nunanut allanut tunngasunut politikkimut tunngasunik ilisimasaqarpaaratillu isertuussiffigineqarput:
- Naamik nunatsinni annertunerusumik eqqartuiffigineqarneq ajorput nunanut allanut tunngasunut politikki pissutigalugu aamma qallunaat politikeriisa kalaallit politikeriinut tamakkununnga politikkumut tunngasunik isertuussisarnerat pissutaalluni annertunerusumik politikerertagut nerlersorneqartarsimanngillat paasissutissanik assigiinngitsunik atorneqarsinnaasunik isummernissamut, taamaattumik annertunerusumik tamakku eqqartuiffigineqarneq ajorput.
Isummat pilerinartut
Kaj Kleistilli ideologii tassa isummat suliaqarnermi tunngavigisat politikerinut Sovjetimut attaveqartartunut kajumissutaasutut isiginngisaannarpaa.
Anguniagarli atorneqartunit pingaarnerusoq:
- Immaqa imatut oqaatigisinnaavarput akunnattuungasumik inissisimavugut, uagut aamma kommunistiunatalu taamatut peqqarniitsorsuarmik ingerlatsisunik suleqateqarnissaq aamma kajumigerujussuarsimanaviannginnatsigu, soorlu kommunistit taamatut ingerlatsinerannik pimmata.
Taamaakkaluartorli kommunisit eqqarsartariaasiat imminut politikerinullu allanut pilerinartoq nassuerutigerusuppaa:
- Tassami isertuutissanngilara uanga kommunistit aamma nuannaartorilaarsimavakka, una pissutigalugu erseqqissunik isummertarmata aammattaarlu siunnersuutinik ersarilluinnartunik piviusunngortinneqarsinnaasunik tunngavilersuuteqarlutik oqallinnermi peqataasarmata, taanna oqarpoq, nangillunilu:
- Taakkutsitai assorsuaq tassuuna pikkorinaartarsimavakka ulloq manna tikillugu nunatsinni suli aamma maqaasigisara taannartaa.
