Tusagassiuutit: Lars Emil Johansen KGB-mut atassuteqarsimavoq

Sovjetunionimi kilitsissiaqarfiup naalakkersuisullu siulittaasorisimasaata akornanni 1970-ikkunnili attaveqatigiittoqartoqarsimasoq allagaatit maanna uppernarsarpaat. KGB-p allagaataani taanna iluaqutaasumik attaveqaatitit taaneqarpoq.
Lars-Emil Johansen nunatsinni 1991-imit 1997-imut naalakkersuisunut siulittaasuuvoq. Assi © : Karen Motzfeldt
Allattoq Kim Hinrichsen
oktobarip 08-at 2024 12:34

Nunarput nunattalu soqutigisai pillugit ukiut hunnorulikkuutaat affaat sinnerlugit sukataaruteqarpoq.

Naalakkersuisulli siulittaasorisimasaat, Lars-Emil Johansen (Siumut) allanik aamma soqutigisaqarsimarpasittoq KGB-mit pappiararpassuit takutippaat.

Lars-Emil Johansen Sovjetunionimi kilitsissiaqarsimmi 1970-ikkunnili attaveqartarsimaneranut takussutissaqangaatsiartoq Ekstra Bladetip ataasinngornermi ullaakkut saqqummiuppaa.

Tamanna KGB-mit allagaatit isertortuusimasut takutippaat. Allagaataasivik Mitrokhin Cambridge-imi Churchill Archives Centremiittoq Ekstra Bladetip takunniffigisinnaalerpaa. Allagaatini taakkunani 1980-imi attaveqarfigineqalersimasoq allassimavoq.

Ekstra Bladetip saqqummiussaa naapertorlugu mappimi 92-inik qupperneqartumi KGB-mi suliaqarnerit assigiinngitsut nassuiaatigineqarnerat toqqorsimavoq, tassanilu Lars-Emil Johansenip aqqa – kiisalu kodetut aqqa ’Manas’ eqqaaneqarpoq.

Attaveqarneq iluaqutaasoq

Paasissutissat nutaat danskit politiivisa isertortumik paasiniaasartuisa 2009-mi nalunaarutaannut naapertuupput, tassani KGB 1970-ikkut ingerlaneranni Kalaallit Nunaanni kalaallillu politikeriinut soqutiginninnerulersimasoq oqaatigineqarpoq.

Piffissami tassani Lars-Emil Johansen Siumumeersoq Folketingimut ilaasortaavoq.

KNR-ip inuk pineqartoq oqaaseqartinniarsarigaluarpaa, oqaluunnissaali iluatsinneqanngilaq, taassumalu saaffiginnissutigut uterfiginagit.

Sovjetunionimit allamut nuuttup, Oleg Gordijevskij-p qanoq ililluni kalaallimut politikerimut 'Manas'-imut attaveqalersimanera PET-kommissionimi 2009-meersumi nassuiaatigineqarpoq.

’Gordijevskij-p oqarnera naapertorlugu KGB-p Københavnimi immikkoortortaqarfiata kalaaleq politikeri 1976-imi attaveqarfiginialerpaa. 1977-imilu misissueqqissaarnermi KGB-p taanna iluaqutaasumik attaveqarfinngornissamut 'eqqortunik inissisimaffeqartoq' nalilerneqarpoq: saamerliuniartuuvoq, inuiaqatigiinnullu ikinnerussuteqartunut sinniisuulluni, kommissionimi allassimavoq.

1980-imi attaveqarfigineqalersoq

Lars-Emil Johansen PET-imit allagaatini allani aamma taagorneqarpoq.

Danskit isertortumik paasiniaasartuisa Sovjetunionip aallartitaqarfiata 1980-imi tusarnaarneqarnerani naalakkersuisut siulittaasorisimasaata aamma KGB-meersup Mininip akornanni oqaloqatigiinneq immiunneqarpoq.

Miktrokhinilu allagaatini Lars-Emil Johansen 1980-imi attaveqarfigineqalersimasoq kommissionimit nalunaarutigineqartoq aamma allassimavoq.

’Aningaasanik akilerneqanngilaq, kisianni allatut akissarsisinneqartarluni. Paasissutissarsiffik taanna naapertorlugu 1980-imi attaveqarfigineqalerpoq, 1982-milu isertortumik attaveqatigiinninngorluni. KGB-mi kodetut taaguutaa 'Manas'-ivoq’, kommissionimi tamanna allassimavoq.

KNR-ip Siumup maanna siulittaasua, Erik Jensen aamma oqaaseqaqquaa. Taannali apersorneqarusunngilaq, kisianni allakkatigut akissummi ima allappoq:

"Siumup pasilliinerit ilungersunarluinnartut, danskit tusagassiorfiata Lars Emil Johansenip KGB-mut attaveqatigineqarsimanerarneqarluni saqqummiunneqarnera maluginiarpaa. Siumumit piviusumik tunngavilersukkamillu paasissutissamik pissarsiaqartinnata allamik oqaaseqarsinnaanngilagut."

KNR-ip Lars-Emil Johansen suli oqaaseqartinniarsaraa.