Tusagassiuutit: Lars Emil Johansen KGB-mut atassuteqarsimavoq
Nal. 16.20 Lars-Emil Johansenip oqaaseqaataanik ilallugu nutartigaavoq.
Nunarput nunattalu soqutigisai pillugit ukiut hunnorulikkuutaat affaat sinnerlugit sukataaruteqarpoq.
Naalakkersuisulli siulittaasorisimasaat, Lars-Emil Johansen (Siumut) allanik aamma soqutigisaqarsimarpasittoq KGB-mit pappiararpassuit takutippaat.
Lars-Emil Johansen Sovjetunionimi kilitsissiaqarsimmi 1970-ikkunnili attaveqartarsimaneranut takussutissaqangaatsiartoq Ekstra Bladetip ataasinngornermi ullaakkut saqqummiuppaa.
Tamanna KGB-mit allagaatit isertortuusimasut takutippaat. Allagaataasivik Mitrokhin Cambridge-imi Churchill Archives Centremiittoq Ekstra Bladetip takunniffigisinnaalerpaa. Allagaatini taakkunani 1980-imi attaveqarfigineqalersimasoq allassimavoq.
Ekstra Bladetip saqqummiussaa naapertorlugu mappimi 92-inik qupperneqartumi KGB-mi suliaqarnerit assigiinngitsut nassuiaatigineqarnerat toqqorsimavoq, tassanilu Lars-Emil Johansenip aqqa – kiisalu kodetut aqqa ’Manas’ eqqaaneqarpoq.
Attaveqarneq iluaqutaasoq
Paasissutissat nutaat danskit politiivisa isertortumik paasiniaasartuisa 2009-mi nalunaarutaannut naapertuupput, tassani KGB 1970-ikkut ingerlaneranni Kalaallit Nunaanni kalaallillu politikeriinut soqutiginninnerulersimasoq oqaatigineqarpoq.
Piffissami tassani Lars-Emil Johansen Siumumeersoq Folketingimut ilaasortaavoq.
Inuk pineqartoq 70-kkunni 80-kkunni Sovjetunionip ambassadiani sulisut attaveqarsimasut KNR-mut uppernarsarpaa.
Ilaatigut KGB-meersup Vladimir Minin naapissimavaa – Lars-Emil Johansenilli ambassadep tusagassiortunut allattaatut oqaatigaa.
- Ambassadeppassuit saaffiginnittarput kisianni taakkunani immaqa kimigiisernerpaalluni saaffiginnittarsimavoq Sovjetsip ambassadeani pressesekretær Vladimir Minin, Lars-Emil Johansen KNR-mut oqarpoq.
- Unaga pissusissamisoortutu isigiinnarpara ambassadet assigiinngitsuninngaannersutut allatulli soorunami nalunngilara Sovjet ambassademi sulisut pasineqartartut KGB agentiunerallugit qularnanngitsumik aamma taamaassimassooq kisianni pressesekretæritut oqaloqatigisarpara, tanna oqarpoq.
Sovjetunionimit allamut nuuttup, Oleg Gordijevskij-p qanoq ililluni kalaallimut politikerimut 'Manas'-imut attaveqalersimanera PET-kommissionimi 2009-meersumi nassuiaatigineqarpoq.
’Gordijevskij-p oqarnera naapertorlugu KGB-p Københavnimi immikkoortortaqarfiata kalaaleq politikeri 1976-imi attaveqarfiginialerpaa. 1977-imilu misissueqqissaarnermi KGB-p taanna iluaqutaasumik attaveqarfinngornissamut 'eqqortunik inissisimaffeqartoq' nalilerneqarpoq: saamerliuniartuuvoq, inuiaqatigiinnullu ikinnerussuteqartunut sinniisuulluni, kommissionimi allassimavoq.
1980-imi attaveqarfigineqalersoq
Lars-Emil Johansen PET-imit allagaatini allani aamma taagorneqarpoq.
Danskit isertortumik paasiniaasartuisa Sovjetunionip aallartitaqarfiata 1980-imi tusarnaarneqarnerani naalakkersuisut siulittaasorisimasaata aamma KGB-meersup Mininip akornanni oqaloqatigiinneq immiunneqarpoq.
Miktrokhinilu allagaatini Lars-Emil Johansen 1980-imi attaveqarfigineqalersimasoq kommissionimit nalunaarutigineqartoq aamma allassimavoq.
’Aningaasanik akilerneqanngilaq, kisianni allatut akissarsisinneqartarluni. Paasissutissarsiffik taanna naapertorlugu 1980-imi attaveqarfigineqalerpoq, 1982-milu isertortumik attaveqatigiinninngorluni. KGB-mi kodetut taaguutaa 'Manas'-ivoq’, kommissionimi tamanna allassimavoq.
KNR-ip Siumup maanna siulittaasua, Erik Jensen aamma oqaaseqaqquaa. Taannali apersorneqarusunngilaq, kisianni allakkatigut akissummi ima allappoq:
"Siumup pasilliinerit ilungersunarluinnartut, danskit tusagassiorfiata Lars Emil Johansenip KGB-mut attaveqatigineqarsimanerarneqarluni saqqummiunneqarnera maluginiarpaa. Siumumit piviusumik tunngavilersukkamillu paasissutissamik pissarsiaqartinnata allamik oqaaseqarsinnaanngilagut."