Kalaaleq Sovjetunioniusimasumut kilitsissiaasimasorineqarpoq

Siornatigut Sovjetunioniusup Kalaallit Nunaanni politikerimik kilitsissiatut atortakkaminik attaveqartarsimaneranik apeqqut saqqummerpoq, danskit politiivisa isertortumik paasiniaasartuisa PET-ip missuissinerisa kingorna.
Allattoq Jaaku Lyberth
juunip 24-at 2009 13:17

Danskit politiivisa isertortumik paasiniaasartuisa PET-ip misissuinerisa inernerat pisortatigortumik ullumi saqqummiunneqarpoq.

Sovjetunioniusimasumi isertortumik paasiniaasartut KGB, kalaallimik politikerimik, atianik ilisimaneqartumik, attaveqartarsimasoq, danskit politiivisa isertortumik paasiniaasartuisa Kalaallit Nunaanni pisut pillugit nalunaarusiaani erserpoq.

Politikereq kalaaleq taanna ukioq 1978-imit 1982-ip tungaanut KGB-mit pingaarutilittut attaveqaataasartutut naatsorsuutigineqarpoq, KGB-illu nassuiaateqarnera malillugu ukioq 1980-imi kilitsissiatut attaveqaataasartutut atulersimavaa.

Ukioq 1970-ikkut qiteqqunnerannit 1982-ip tungaanut politikerip kalaallip Sovjetioniminilu isertortumik paasiniaasartut attaveqartarnerat akulikissimavoq, tamatumalu kingorna attaveqatigiittarneq unitsinneqarluni. Kalaallip politikerip Sovjetunionimilu isertortumik paasiniaasartut naapittarneranni suna oqaluuserineqartarsimanersoq, tusarfiit ersersinngilaat, danskit isertortumik paasiniaasartuisa PET-ip kommmissionia allappoq.

Kalaaleq politikereq ilumut KGB sinnerlugu kilitsissiaanersoq PET-imit ukioq 1996-imi qularnartoqartoq, PET-ip nalunaarusiaani erserpoq.

Danskit isertortumik paasiniaasartuisa nalunaarusiaanni erserpoq, Kalaallit Nunaata ukioq 1950-ikkut ingerlanneranni avammut ammannerulerneratigut kalaallit kommunistiussutsimik sunnerneqarnissat pinaveersaartinneqartariaqarsimasoq. Isertortumik paasiniaasartut taamasillutik nunat kangilliit kilitsissiaasa sakkkutooqarfinnik paasiniaanissaat pinaveersaartinniarneqarsimavoq.

Nalunaarusiamili erserpoq, Kalaallit Nunaannut tikilluaqqusaanngitsut Kalaallit Nunaannukartarsimasut. Nakkutilliisoqarnerani PET aamma Grønlands-styrelsen suleqatigiittariaqarsimaput, nakutilliinerli ajornakusoorsimasoq nalunaarusiami erserpoq. Inuit kangianeersut Kalalalit Nunaannut ajornartorsiuteqanngitsumik isersinnaasimapput, sakkutooqarfiillu pillugit paasissutissanik ajornartorsiuteqanngitsumik pissarsiarineqarsinnaasimasut nalunaarusiami erserpoq. Kalaallit Nunaat pillugu paasissutissat ataatsimiititaliap nalunaarusiaani killeqaraluaqisut, kalaallit kilitsissiatut sulinermi toqqaannartumik peqataasimanerannik , PET-ip qulaajanngilaa.