KNI-mi pisortaq kusanaatsulianik torersaangaatsiartoq: Pisortaallungalu paasiniaasartutut sulivunga
- Suliassat imaannaanikuunngeqaat. Ima uuttortaat atorlugu nalilissagaanni uuttortaatip qaffasinnersaattut ilungersunartigisutut nalilersinnaavakka.
KNI-mi pisortaaneq Jeppe Jensen oqarpoq.
Taanna KNI-mi ”isasoortoqarnerata” kingorna siorna aggustimi pisortatut atorfinippoq – ulumikkut ukioq ataaseqqissaaq qaangiuppoq.
Peqquserlunnerit pingasut
KNI-mi pisortaanerusimasoq, Peter Grønvold Samuelsen, arnanut arfinilinnut kanngunarsaasimanini pillugu ukioq manna apriilimi piumasaqaatitaqanngitsumik qaammatini pingasuni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortinneqarpoq.
AAMMA ATUARUK KNI-mi pisortaasimasoq nammineq pissaminik millionilikkaanik peqquserluuteqarsimasutut pasineqartoq
Aningaasaqarnermut pisortaasimasup peqquserluuteqarsimanerani KNI-mi kusanaatsuliani kisiartaaqqajanngilaq.
Ingerlatseqatigiiffissuummi quersuarmiittuutaasa kukkusumik nalilerneqarsimasut, 2020-mi novembarimi paasineqarpoq.
Tassa ingerlatseqatigiiffissuup ukiuni pingasuni quersuarmiittuutimik naleqassusaat 70 millinonit koruuninik amerlavallaagaasimapput, ukiunilu arfineq marlunni 50 millionit koruuninik aamma amerlavallaagaasimallutik.
Peqquserlunnerilli taakkuinnaanngillat, pingajuammi ippassaq saqqummiunneqarpoq. Tamatumuuna KNI-mi aningaasaqarnermut ingerlatsisuusimasoq nammineq pissaminik ukiut arlallit ingerlaneranni katillugit 5,4 millionit koruuninik peqquserluuteqarsimasutut pasineqarpoq.
Angut eqqartuussivimmit pineqaatissinneqarpoq, taassumali suliat nunatta eqqartuussisuuneqarfianut ingerlateqqitassanngortippaa.
Arnat kanngunarsarneqareernerata quersuarmilu kukkusamik nalilersuisoqarsimanerata kingorna, Jeppe Jensen KNI-mi pisortaaninngorpoq.
- Ajornartorsiutaareersut ilisimalluarpakka. Misissuinerli aallartikkatsigu sulianik arlalinnik aamma saqqummertoqarpoq. Taamaammat atorfimmut taama suliassartaqartigisumut akuersisimanera ilisimanngilara, Jeppe Jensen KNR-imut oqarpoq.
Quersuarmi nalilersukkat kukkusamik ingerlanneqartut ilisimaneqartoq
Naatsorsuinermi kukkusumik ingerlatsisoqarnera ukiup ataatsip ingerlanerani aaqqiiviginiarsarineqarpoq. Inuup ataatsip 2013-imiit 2020-p tungaanut KNI-p quersuani naatsorsuisarneq kukkusumik ingerlanneqartartoq ilisimasimavaa.
KNI-mi peqquserlunnerit pingasut
- Igerlatseqatigiiffissuummi quersuarmiittuutaasa kukkusumik nalilerneqarsimasut, 2020-mi novembarimi paasineqarpoq.
- Tassa ingerlatseqatigiiffissuup ukiuni pingasuni quersuarmiittuutimik naleqassusaat 70 millinonit koruuninik amerlavallaagaasimapput, ukiunilu arfineq marlunni 50 millionit koruuninik aamma amerlavallaagaasimallutik.
- Tamanna suliffeqarfiup nammineq pigisaata 50 millionit koruuninik 2020-mi ukiup qiteqqunnerani decembarimi naatsorsuusiornermi ikilineqarnerannik kinguneqarpoq.
- KNI-mi kusanaatsuliat ilaat arnanut arfinilinnut kannguttaatsuliorsimanermut tunngasoq aamma oqallisaaqaaq.
-
KNI-p pisortarisimasaata kannguttaatsuliorsimasutut politiinut unnerluutigineqarnera 2021-mi marsimi saqqummiunneqarpoq.
-
Tamanna sioqqutitsiarlugu Peter Grønvold Samuelsen atorfimminit soraarsimavoq. Taanna KNI-mi ukiuni arfineq marlunni pisortaaneruvoq.
- Peter Grønvold Samuelsen KNI-mi sulisunut arnanut arfinilinnut kannguttaatsuliorsimasutut apriilimi qaammatinik pingasunik pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortinneqarpoq.
- Kannguttaatsuliornerit KNI-p Sisimiuni allaffiani aamma sulinermi angalanerni piffissami 2016-imi 2021-mut pisimanerarneqarput.
- Aningaasaqarnermut ingerlatsisuusimasoq peqquserlulluni uupakaatitsisimanera peqquserlunnerit pingajoraat.
- Aningaasaqarnermut pisortaasimasoq KNI-p allaffeqarfia aningaasarpassuarnik tunngavissaqanngitsumik arlaleriarluni akileeqqusarsimagaa paasineqareersorlu 2021-mi maajip tallimaani soraarsitaavoq.
- Ingerlatsiviup naatsorsuuserisoq nutaaq peqatigalugu isumalluutinik annertungaatsiartunik atuisimapput misissuinernik naammassinninniarlutik aammalu ajornartorsiutaasut naatsorsuutitigut inississukkat pitsaassusaanik nakkutilliinerit, ukioq kingulleq misissorneqartut qulaajarneqarlutillu, siulersuisuni siulittaasuusimasoq, Svend Hardenberg ippassaq oqarpoq.
- Naatsorsuutitigulli inississukkani allani pissusissamisuunngitsumik ingerlasoqarsimanersoq misissuinikkut. Naatsorsuutitigut inississukkanik ajornartorsiutaasuni torersaaneq kiisami naammassivoq, ukiumullu nalunaarusiap takutippaa naatsorsuinermi kisitsisit eqqortut takutinneqartut annerusumik nalorninartortaqaratik, Svend Hardenberg oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Ofre efter KNI-erstatning: Det giver os styrke
Maannali suliaq piareeraluttualersoq, pisortaaneq oqarpoq.
- Naatsorsuutit maanna ajunngitsumik inissisimalerput. Inatsisilerituumiilli qulaajagassat maanna amigaatigiinnalerpagut.
Kisianni tassa suliat naammassiartuaalereerpagut, taanna oqarpoq.
Ukioq kingulleq naatsorsukkanit akileraannginnermi 135 millionit koruuninik sinneqartooruteqartoq erserpoq. Tamanna ippassaq ataatsimeersuarnermi saqqummiunneqarpoq.
Neqi A/S 11 millionit koruuninik amigartooruteqarpoq.
Sulialli taama ilungersunartigigaluartut atorfimmut angersimanini, Jeppe Jensenip ugguaatiginngilaa.
- Naamerluinnaq. Suliat taama ilungersunartigisumik peqquteqaraluartut, torersaavigalugit soqutiginarsimaqaat. Atorfinni pisortaanerullungalu paasiniaasartutut inissisimasarpunga, taamaammat soqutiginarlunilu unammillernarsimavoq, taana oqarpoq.
