KNI-mi pisortaasimasoq nammineq pissaminik millionilikkaanik peqquserluuteqarsimasutut pasineqartoq

KNI-mi kusanaatsuliat ilaqqipput.

Ingerlatseqatigiiffissuaq taanna Namminersorlutik Oqartunit pigineqartoq ippassaq pingasunngornermi ataatsimeersuarpoq, ingerlatseqatigiiffissuarmilu kusanaatsuliat ilaqqittut tassani nalunaarutigineqarpoq: Tassa aningaasaqarnermut pisortaasimasoq ukiut arlaqartut ingerlaneranni 5,4 millionit koruuninik peqquserluuteqarluuteqarsimasutut pasineqartoq nalunaarutigineqarpoq.

KNI-mi pisortaanerup Jeppe Jensenip suliaq taanna ima eqikkarpaa:

- Aningaasaqarnermut pisortaasimasoq KNI-p allaffeqarfia aningaasarpassuarnik tunngavissaqanngitsumik arlaleriarluni akileeqqusarsimagaa paasineqareersorlu 2021-mi maajip tallimaani soraarsitaavoq. Tamannalu ilutigalugu qanorpiaq pisoqarsimaneranik misissuisitsivugut.

Aningaasaqarnermut pisortaasimasoq aningaasat nammineq pissatut nuussimasai katillutik 5,4 millionit koruuniupput. Qasseriarluni qangalu taamaaliortalersimanersoq, Jeppe Jensenip ilisimatitsissutiginngilaa. Tamanna politiinut suliassanngortissimagitsik, taanna oqarpoq.

KNI-llu misissuisitsinini ilutigalugu aningaasaqarnermut pisortaasimasoq 5,4 millionit koruuninik utertitseqqullugu akileeqquaa.

Aningaasalli taakku utertinneqanngimmata, KNI tamanna eqqartuussivimmut suliassanngortippaa.

KNI eqqartuussivimmut suliassanngortitseeqqarnermini ajugaasoq

KNI eqqartuussivimmit 2022-mi juulip arfineq-pingajuani taperserneqarpoq, tassa aningaasaqarnermut pisortaasimasoq unnerluussutigineqartuni tamani pisuutinneqarluni. Pisortaasimasormi piaaraluni aningaasanik tunngavissaqanngitsumik akiliisitsisarsimasoq, eqqartuussivik isumaqarpoq.

Suliarli taanna aalajangiiffigineqarallarnavianngilaq:

- Aningaasaqarnermut pisortaasimasoq tamanna suliareqqitassanngortippaa, suliallu aalajangiiffigineqarnissaata tungaanut allamik oqaaseqarfiginianngilarput, Jeppe Jensen ataatsimeersuarnermi oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Ofre efter KNI-erstatning: Det giver os styrke

Tassa aningaasaqarnermut pisortaasimasoq ilumut peqquserluuteqarsimanersoq, Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani aalajangerneqartussanngorpoq.

KNI-p naatsorsuutaasa tukannerisa qulaajarneqarnissaasa ingerlatseqatigiiffissuup ilungersuutigissaqqaara, Jeppe Jensenip neriorsuutigaa. 

Arnanik kannguttaatsuliorsimasutut eqqartuunneqartoq

Aningaasaqarnermut pisortaasimasup peqquserluuteqarsimanerani KNI-mi kusanaatsuliani kisiartaaqqajanngilaq. 

Igerlatseqatigiiffissuummi quersuarmiittuutaasa kukkusumik nalilerneqarsimasut, 2020-mi novembarimi paasineqarpoq. 

Tassa ingerlatseqatigiiffissuup ukiuni pingasuni quersuarmiittuutimik naleqassusaat 70 millinonit koruuninik amerlavallaagaasimapput, ukiunilu arfineq marlunni 50 millionit koruuninik aamma amerlavallaagaasimallutik.

Tamanna suliffeqarfiup nammineq pigisaata 50 millionit koruuninik 2020-mi ukiup qiteqqunnerani decembarimi naatsorsuusiornermi ikilineqarnerannik kinguneqarpoq.

KNI-mi kusanaatsuliat ilaat arnanut arfinilinnut kannguttaatsuliorsimanermut tunngasoq aamma oqallisaaqaaq.

Arnat taakku KNI-mi pisortaanerusimasumit Peter Grønvold Samuelsenimit kannguttaatsuliorfigineqarsimapput. Peter Grønvold Samuelsen tamanna pillugu ukioq manna apriilimi piumasaqaatitaqanngitsumik qaammatini pingasuni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortinneqarpoq. Kannguttaatsuliornerit KNI-p Sisimiuni allaffiani aamma sulinermi angalanerni piffissami 2016-imi 2021-mut pisimanerarneqarput. 

KNI-p pisortarisimasaata kannguttaatsuliorsimasutut politiinut unnerluutigineqarnera 2021-mi marsimi saqqummiunneqarpoq.

Tamanna sioqqutitsiarlugu Peter Grønvold Samuelsen atorfimminit soraarsimavoq. Taanna KNI-mi ukiuni arfineq marlunni pisortaaneruvoq.