Kigutilerisut suli amigaataasut

Ullumi ulloq nuna tamakkerlugu kigutigissarnerup ulloraa.

Kigutilerisulli nunatsinni suli amigaataasorujussuupput. 

Nunatsinni illoqarfiit arfineq marluk kigutigisaasoqanngillat.

Kigutilerisut qullersarigallagaat Arinnguaq Filskov KNR-ip radiokkut aallakaatitassiaanut, Nunatta Nipaanut taama paasissutissiivoq.

Sulisussarsiortaraluarlutik, taamaalornerli tamatigut iluaqutaaneq ajoprtoq nassuiaatigaa.

- Inuttassarsiuinerit, sinerissami kigutit nakorsaat inuttassarsiornissaat, kisianni aamma kigutigissaasut, klinikassistentit. Taakku tamarmik sinerissami amigaataapput, Arinnguaq Filskov oqarpoq.

Nunrput tamakkerlugu kigutit nakorsaattut atorfiit tamakkerlutik inuttaqaraluarunik, taamatut sulisut 30-t sinnilaartussaagaat, taanna nassuiaavoq. Taakkuali tamaasa inuttassarsinissaat ajornakusoorpoq.

- Amerlangaatsiartut vikarinik, tassa taarserartunik inuttassarsiuttariaqartarpagut. Atorfinivinnissamut qinnuteqartoqarneq ajorami. 

Illoqarfinnut arlalinnut inuttassarsiortut 

Sulisussarsiornermi allattuiffimmi gjob.dk-mi allaqqasut naapertorlugit, kigutit nakorsaannut atorfiit nunatsinni illoqarfiit affaat, tassaasut Aasianni, Qasigiannguani, Ilulissani, Maniitsumi, Paamiuni, Tasiilami, Qaqortumi Nanortalimmilu inuttassarsiuunneqarput.

Illoqarfinni arfinilinni arfineq-marlunniluunniit kigutigissaasoqanngitsoq Arinnguaq Filskov aamma paasissutissiivoq.

Nunatsinni kigutigissaaneq politikkikkut pitsanngorsarniagaavoq. Sulisoqarnerulerneratigut nuna tamakkerlugu inersimasunut kigutigissaanerup ukiut tallimat ingerlanerani pitsaanrulernissaa suliniutaassasoq, partiit peqqissutsimut tunngatillugu 2023-mi isumaqatigiissutaanni allaqqavoq.

18-iliisimanngitsut kigutaat nuna tamakkerlugu ukiut qulit ingerlanerini nallorissarneqarsinnaanissaat inersimasullu nuna tamakkerlugu kigutigissarneqarsinnaanissaat aamma isumaqatigiissutaavoq.

Kigutigissaanermilli sulialinnik atorfinitsitsiniarneq ukiuni arlaqartuni ilungersornartoq naalakkersuisut ilassutitut aningaasaliissutinut 2021-mit 2025-mut inatsisinut siunnersuutaanni takuneqarsinnaavoq.

Kigutigissaanermut aningaasanut inatsisitigut aningaasaliissutit milliuunilikkaat ukiuni tallimani taakkunani sisamariarlutik allanut nuunneqartut, allattorsimaffinni taakkunani takuneqarsinnaavoq. Pissutaalu tamatigut assigiittarpoq.

- Kigutigissaanermi sulisunik sulisussarsiortarnikkut unammilligassaqarneq nuussisoqarneranut tunngaviuvoq, taakkunani allassimasarpoq.

Pinaveersaartitsineq iluaqutaasoq

Kigutigissaasutut klinikassistentitullu nunatsinni ilinniartoqarsinnaanera erseqqissartaritsik taanna oqarpoq.

Kigutilerinermilli suliallit amigaataatillugit kigutit peqqissuunissaannut suliaq pingaartuusoq Arinnguaq Filskov oqarpoq.

Inersimasut kigutaat pillugit kisitsisaateqarnatik, kisianni meeqqanut inuusuttunullu 2008-mit kisitsisaateqarlutik Arinnguaq Filskovip paasissutissiissutigaa. Taakkualu Danmarkimi kisitsisinut sanilliunneqarnerusarput. 

- Taakkununngalu sanillersuussagutsigu, nunatsinni kigullunnerungaatsiarpugut.

Meeqqat 2025-mi atualerlaat 46 procentiisa kigutaat putoqanngitsut nalunaarsorneqarsimasut, Danmarkimi ukioqataasa 80 procentii kigutaat putoqanngitsut kigutilerisut qullersarigallagaata paasissutissiissutigaa.

Nunatsinnili meeqqat kigutiminni putoqartut amerlanerunikuupput.

2008-mimi atualerlaat 25 procentiisa kigutaat putoqanngillat. 

Tassalu sinnerisa, atualerlaat 75 procentiisa kigutaat taamani putoqarput. 

Meeqqallu kigutiginnerulernissaannut taamani periusissiortoqarpoq. Taannalu iluaqutaavoq.

- Massakkut 46 procentit putoqanngimmata, siuariarujussuarnikuuvugut, Arinnguaq Filskov Nunatta Nipaanut oqarpoq.