Assi: Simon Uldum

FUTURE GREENLAND Kalaallit Nunaata 'sanngeequtai' Minik Rosingip iluaqutissanngortinniarpai

Ilisimatusarnikkut suliniummi nutaami, ’Greenland Perspective’-mik taaguuteqartumi, Kalaallit Nunaanni pissutsit suliffeqarfinnut akornutaasinnaasartut ineriartortitsinissamut qanoq iluaqutiginiarneqarsinnaanerat Kalaallit Nunaannilu suliffissanik suliffeqarfinnillu pilersitsinnaanerat misissorniarneqarpoq.

Makkumi utoqqatsissutigineqakajuttarput: Issippallaaqaaq, avatangiisit sakkortuallaaqaat, Kalaallit Nunaanni tunisassiornissaq akisuallaaqaaq.

Ilisimatusarnikkut suliniummi nutaami Greenland Perspectivemik taaguuteqartumi 'utoqqatsissutit' tamakku misissuiffigineqartussanngorput, aporfiusanerilu iluaqutissanngortinneqarsinnaanersut siuariartortitsinermullu atorneqarsinnaanersut misissorneqassalluni.

Københavnip Universitetia Ilisimatusarfillu taamatut suliniuteqartuupput, nalunaarusiamullu "Kalaallit Nunaannut iluaqutaaqqullugu"-mut malitseqartitsinertut ilaatigut isigineqarsinnaalluni. Suliniummi ilisimatuut nuimasut nunanit tamalaaneersut, najukkami inuussutissarsiuteqartut, oqartussaasut inuinnaallu peqataapput.

Aamma atuaruk Suliffeqarfiit namminersortut Kalaallit Nunaat siuariartortissavaat

 

Erngup nukinga periarfissartaqarpoq

Taamatut suliniuteqarnermi nunami, sermimi imermilu, suliniuteqarfigineqarpiartanngitsuni, sunik periarfissaqarnersoq misissuiffigineqassaaq, suliniummi aqutsisoq, ujarassiooq professorilu, Minik Rosing, taama oqarpoq.

- Sorpassuit pissutigalugit suliniutit ilaat Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarsinnaasanngillat. Aporfiusartut qulaajaaffigerusuppagut unammilleqatigiinnikkullu iluaqutissartaqarsinnaanersut misissorlugit, oqarpoq imalu nangilluni:

- Nunarsuarmioqatitsinnut sunik neqerooruteqarsinnaanerluta paasisariaqarparput. Suliniut aamma Kalaallit Nunaata nunani allanit piumaneqartunik, soorlu assersuutigalugu erngup nukinganik, pigisaqarneranik naliliinerussaaq, Minik Rosing ataatsimeersuarnermi Future Greenlandimi oqaluttarfimmit taama oqarpoq.

 

Pinngortitameereersut periarfissaqarluartut

Suliniummilu misissorniarneqartut ilaat tassaavoq Kalaallit Nunaata issittuunera arlaatigut iluaqutissartalimmik atorneqarsinnaanersoq. Issittarnerami suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni aallartisaanissaminnut aporfittut ajornakusoortitsisutut isigisarpaat. Suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni aallartisaanissaannut immaqa atorluarsinnaalluaruttortoq. Soorlu assersuutigalugu paasissutissanik eqiterivinnut, tamakkumi nukimmik annertuumik atuisuupput aammalu nillusarneqartussaallutik, Minik Rosing oqarpoq.

Minik Rosing aamma oqaluttuarpoq næringstoffit (inuussutissartallit) serminit tatsinut kuugussaasartut katersorlugilu nunanut allanut niuerutigineqarsinnaanerat misissorniarneqartoq. Minik Rosing naapertorlugu nunani piitsuni arlalinni narsaatit næringsstoffinik taama ittunik amigaateqarput, taakkulu Kalaallit Nunaanni serminit annertuumik pissarsiarineqarsinnaapput.

- Nunarsuarmi taratsut inuussutissartallit annaaneqarsimapput. Tamannalu pitsuussusermut siallersartullu orpippassuisa ikuallanneqartarnerinut pissutaapput. Tamannalu nunarsuarmut tamarmut ajornartorsiutaavoq. Aaqqiissutaasinnaasorlu tassaaratarsinnaavoq marulluk sermimit kuugussaasartoq. Marullummi taanna ilaatigut Afrikami nunani nunap naggorluttup naggorissarnissaanut atorneqarsinnaavoq.

Aamma atuaruk Kim Kielsen Future Greenlandip ataatsimeersuarnerani peqataaginnassaaq

- Nivaatsersinnarluniliuna tamakkulu katersorlugit, talini siaarlugit oqaluttarfimmit illariaatigaluni taama oqarpoq.

Ataatsimeersuarnermi aqutsisup tusagassiortullu Martin Breumip apeqqutigaa siunnersuutit taakku piviusunngortinneqarnissaat aningaasanik qanoq naleqassanersoq Greenland Perspectivep aamma misissorniarneraa.

Minik Rosing akivoq, suliniutip inerniliussaata ukiuni tulliuttuni ukiumut ataasiarluni saqqummiuttagassai suliffeqarfiit atussanerlugit namminneq akisussaaffigigaat.

 



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl