Kalaallit Nunaani pinerluttulerinermut inatsit pillaanermut inatsimmik taarserneqassava?

Pinerlussimasut pinerluuteqaqqinnginnissaat anguniarlugu imaluunniit pinerlunnerup peqqarniissusaa aallaavigalugu eqqartuussisoqartassava? 

Aalajngiiffigisassatut siunnersuut Demokraatineersoq Inatsisartuni marlunngornermi oqallisigineqalerpat apeqqut pingaarneq akissutissarsinianeqartussaq taamaappoq. 

Kalaallit Nunaat pinerluttulerinermi inatsiseqarunnaarluni siunissami pillaanermut inatsiseqalernissaa partiimit siunnersuutigineqarpoq. 

Demokraatimmi naapertorlugit oinerluttulerinermi inatsit aallaavigalugu eqqartuussinerit sakkukippallaamik pineqaatissiivigineqartamatta, inunnut pinerliinerit annermik eqqarsaatigalugit taamaaliornissaq pisariaqarpoq. Kinguaassiutitigut pinerliinerit, nakuusernerit, toqutsinerit toqutseriarnerillu assersuutigineqarlutik. 

Pinerluttulerinermilli inatsisip aamma pillaanermut inatsisip suut assigiinngissutigai? 

Ilisimatusarfimmi rektoriugallartoq, kriminologi, Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq pillugu immikkut sammisaqartoq Annemette Nyborg Lauritsen tamanna pillugu nassuiaaqquarput. 

Pinerluttoq pinerluttulerinermi inatsimmi qitiutinneqarpoq

Inuit pinerluuteqarsimasut Kalaallit Nunaata Pinerluttulerinermi Inatsisaat naapertorlugu ullutsinni pineqaatissinneqartarput. 

Inatsit 1954-imeersuuvoq piffissallu ingerlanerani arlaleriarujussuarlugu allanngortinneqartarpoq, "pinerlussimasup atugaanik pingaartitsineq" aallaaviusarluni. 

Taamaammallu pinerluuteqartup pinerlunnermini peqqutaa eqqartuussiveqarfimmit isiginiarneqartarpoq, pinerluttup inuttut inissisimanera, aningaasaqarnikkut inissisimanera inooqatigiinnermilu inissisimanera aamma isigineqartarlutik.

Pinerlunnerup peqqarniissusaa eqqartuussivinnit annerusumik tunngaviusumik isiginiarneqaqqusaanngilaq. Pinerlussimasulli pinerluuteqaqqinnginnissaanut pitsaanerpaamik eqqarsarluni pineqaatissiinissaq eqqartuussivimmit isiginiarneqartarpoq. 

- Inuit marluk assigiimmik pinerluuteqarsimasut assigiinngitsorujussuarmik pineqaatissinneqarsinnaanerannik kinguneqarsinnaavoq, Anemette Nyborg Lauritsen oqarpoq. 

Pilerluuteqarsimasumut pineqataatissiinerup eqqortup aalajangiunniarnerani pinerluttulerinermi inatsimmi "pillaatitut iliuutsit" eqqartuussivimmit aallaavigineqartarput. Pinerliinerup peqqarniissusaa perluttullu inuttut inissisimanera assigiimmik isiginiarlugit, eqqartuussiveqarfik pineqaatissiissutissami sakkortussusissaa sakkukissusissaalu nalilersorlugit aalajangerniartarpoq. 

Pinerlussimasup atugaanik pingaartitsineq inuiaqatigiit najugaqariaasaannit qanganitsamit, inuiaqatigiinni ikittuni inuit ataasiakkaat najukkaminni pingaaruteqarlutik inissisimagallarneranit aallaaveqarpoq.

Pinerluttulerinermi inatsit 2004-mi annertujaamik allanngortinneqarpoq, eqqartuussinermi pinerlussimasup atugaanik pingaartitsineq aamma pinerlunnerup sakkortussusaa assigiimmik tunngavigalugit pineqaatissiisoqartalerluni.  

- Pinerluttulerinermi inatsit ineriartortinneqarlunilu atorneqarnermini pillaanermut inatsimmut assingujartuinnarpoq, Annemette Nyborg Lauritsen oqarpoq. 

Pillaanermi inatsimmi pinerluut qitiutinneqartarpoq

Danmarkip pillaanermik inatsisaani pinerluut aallaavigineqartarpoq, inuit pinerlussimasut pinerluutertik pinerliinermilu peqqarniissusaat pillugit eqqartuunneqartarlutik.

Danmarkimili pillaanermik inatsimmi pinerluttoq aamma isiginiarneqartarpoq, tamannalu pinerluuteqartup pillarneqaataata sakkortussusaannut sakkukissusaanullu sunniuteqarsinnaasarpoq. 

- Danmarkimi pillaanermik inatsiseqaraluartoq, pinerluut kisimi allaavigineqarneq ajortoq oqaatigerusuppara. Pinerluttummi inuunermini oqaluttuassartaa aamma isginiarneqartarpoq, Anemette Nyborg Lauritsen oqarpoq.  

Kalaallit Nunaani pinerluttulerinermut inatsimmi pineqaatissiissut sivisunerpaaq ukiunik qulinik sivisussuseqarpoq. Inuilli tarnimikkut nappaatillit piffissami killiligaanngitsumi paarineqartussanngorlugit pineqaatissineqarsinnaapput, ukiulli allortarlugit pineqaatissiissut aalajangiivigisassanngorteqqinneqarsinnaasarpoq. 

Danskit pillaarnermut inatsisaanni pillaatissiissut sivisunerpaaq ukiunik 16-inik sivisussuseqarpoq. Tarnimikkullu napparsimasut aamma piffissami killiligaanngitsumi katsorsagassatut eqqartuunneqarsinnaapput. 

Kalaallit Nunaanni pineqaatissiisoqartarpoq Danmarkimilu pillaasoqartarluni. 

Oqaatsillu taakkoqqissat "pillaatissiissut" aamma "pineqaatissiissut" danskit pillaanermik inatsisaanni aamma kalaallit pinerluttulerinermi inatsisaanni assigiinngeqaat. 

Kalaallit pinerluttulerinermi inatsisaanni oqaaseq "pillaatissiissut" atorneqarani oqaaseq "pineqaatissiissut" kisimi atorneqarpoq. 

Pinerlussimasut pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni tunngaviusumik ammasuusuni inissinneqartussanngorlugit eqqartuunneqartarnerat tassunga peqqutaavoq. Taamaammallu pineqaatisinneqarsimasut ajornanngippat sulisinnaapput inuiaqatigiinnilu akuullutik  ilinniarsinnaapput sunngiffimminnilu taamaallaat pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittarlutik. 

Kalaallit Nunaani pinerluttulerinermut inatsimmi pineqaatissiissut sivisunerpaaq ukiunik qulinik sivisussuseqarpoq. Inuilli tarnimikkut nappaatillit piffissami killiligaanngitsumi paarineqartussanngorlugit pineqaatissineqarsinnaapput, ukiulli allortarlugit pineqaatissiissut aalajangiivigisassanngorteqqinneqarsinnaasarpoq. 

Danskit pillaarnermut inatsisaanni pillaatissiissut sivisunerpaaq ukiunik 16-inik sivisussuseqarpoq. Tarnimikkullu napparsimasut aamma piffissami killiligaanngitsumi katsorsagassatut eqqartuunneqarsinnaapput. 

Kalaallit Nunaanni pineqaatissiisoqartarpoq Danmarkimilu pillaasoqartarluni

Oqaatsillu taakkoqqissat "pillaatissiissut" aamma "pineqaatissiissut" danskit pillaanermik inatsisaanni aamma kalaallit pinerluttulerinermi inatsisaanni assigiinngeqaat. 

Kalaallit pinerluttulerinermi inatsisaanni oqaaseq "pillaatissiissut" atorneqarani oqaaseq "pineqaatissiissut" kisimi atorneqarpoq. 

Pinerlussimasut pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni tunngaviusumik ammasuusuni inissinneqartussanngorlugit eqqartuunneqartarnerat tassunga peqqutaavoq. Taamaammallu pineqaatisinneqarsimasut ajornanngippat sulisinnaapput inuiaqatigiinnilu akuullutik  ilinniarsinnaapput sunngiffimminnilu taamaallaat pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittarlutik. 

Eqqartuunneqarsimasut inuiaqatigiinnit peersivinnneqaratik, pineqaatissinneqarnermi kingorna ajornannginnerusumik akuuleqqittarnissaat pineqaatissiisarnerup siunertaraa. 

Pissutsilli piviusut allaanerupput, pineqaatissinneqarsimasunummi inissiisarfinniittut ikinnerpaartaat anisimasinnaatitaasartut Annemette Nyborg Lauritsenip oqaatigaa. Pineqaatissinneqarsimasunulli inissiisarfinni atuuttut paarnaarussivinni atuuttunut assingunerupput. 

- Pinerluttulerinermut inatsisip maanna atuuttup atuutilernerata kingorna anisinnaatitaaneq ajornarnerulerpoq. Pineqaatissinneqarsimasut suliartorlutik aniniarunik imaluunniit aniiginnarniarunik piumasaqaatinik aassigiinngitsunik eqquutsitisariaqarput. 

Sivisunerusumik pillaaneq pinerluttunik ikilisaataanngitsoq

Pinerluuteqarsimasut innuttaasunut ilaalerseqqinniarneqarnermi kingorna pinerluuteqaqqigatik inuiaqatigiinnit peersitaanatik ajornannginnerusumik utersinnaanerat pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiit ammasuuneranni siunertaavoq.

Pineqaatissiissutit pillaanerilluunniit Kalaallit Nunaanni sivisunerusariaqartut Demokraatit isumaqarput, inunnut pinerliinerit immikkut isiginiarneqarput. Pinerlineqartut annermik eqqarsaatigalugit tamanna pisariaqarpoq. 

Tamannalu isumassarsiatsialaasinnaasoq Annemette Nyborg Lauritsen oqarpoq. 

- Pinerluuteqarsimasut inissiisarfimmiinneranni imaluunniit parnaarussaaneranni aqqusinerni eqqissisimasoqarnerunera inuiaqatigiinnut malunnaataassaaq. 

Sivisunerusumilli paarnaarussinerup kingorna pinerluttut amerlanerit pinerlunniarunnaartarnerannik takussutissiisumik nunarsuarmi misissuisoqarsimanera taassuma tusarsimanngilaa. 

- Parnaarussiviit pinerlunnermik ilinniarfittut ilaanni aamma taaneqartarput. Sivisunerusumik taamaattunik avatangiiseqaruit, ulluinnaat inuiaqatigiillu ilisimasatit qimakkkiartulissavatit, pineqaatissinneqarninnilu immikkuullarissumik pisoqanngippat pinerlunnermik avatangiisinut inooqataalerlutit pulagaluttuinnassaatit, taanna oqarpoq. 

Pinerluttulerinermik inatsit ullumikkut atuuttoq pillaanermut inatsimmut eqqaanarsigaluttuinnaraluartoq, pillaasarneq sivisunerusumillu pillaasarneq eqqunneqassappat, politikerit ataatsimik eqqaamasassaqartut Annemette Nyborg Lauritsen oqarpoq. 

- Pineqaatissinneqarsimasunut inissiivissat eqqarsaatigissagaanni pinerluttunik isumaginnittoqarfik unammilligassaqassaqaaq. Kalaallit Nunaani inuiaqatigiit Europamut sanilliullugit pillagaanerpaajupput. Innuttaasut 100.000-ugaangata 200-t sinnerlugit pineqaatissinneqarsimasunut inissiivimmiittuusarput, nunanilu avannarlerni innuttaasut 100.000-ugaangata nunat arlaannaanniluunniit inuit 70-it inorlugit paarnaarussivinniittuusarput.