Ministeriuneq: Amerikamiut Issittumi sakkutuui amerlissapput
Amerikamiut issittumi sakkutuui amerlisassallugit pissusissamisooorpoq. Ministeriuneq Mette Frederiksen (S) Naalakkersuisut siulitaasuallu Kim Kielsen tusagassiortunik katersortitsinerminni Nuummi ataasinngormat oqarpoq:
- Tamanna pinngitsoorneqarsinnaagunanngilaq. Tassami assigiinngitsut pissutigalugit Issittoq soqutigineqaleraluttuinnarpoq.
AAMMA ATUARUK Trumpip Kalaallit Nunaannut aaqqissuussaanikkut soqutiginninnini ilalerpaa
Mette Frederiksen ulloq unnuarlu nunatsinneererluni, amerikamiullu præsidentiata Donald Trumpip “Kalaallit Nunaannik piserusunnerminik” nalunaaruteqarnerata kinguninnguagut, taama nalunaaruteqarpoq.
Trumpip Nunatta pisiarinissaanik kissaatigisaa Naalakkersuisut siulittasuata Kim Kielsenip aamma ministeriunerup erseqqissumik itigartitsissutigaat.
Kisianni naalagaaffeqatigiinnut USA suli qanittumik iliuvoq. Taamaanneranilu naalagaaffeqatigiit USA-lu sumiiffimmi “ineriartornermik malinnaanermut” ingerlaqatigiittariaqarput, ilaatigullu Ruslandimit, nunami oqartussaaffigisamik ilaani Issittumi sakkutooqarfinnik arlalinnik pilersitsisimasumit, tatineqarneq anigorniarlugu.
Kina aamma Issittumi sakkutooqarnikkut aningaasaqarnikkullu soqutiginninnerminik annertunerujartuinnartumik takutitsisarpoq.
AAMMA ATUARUK Mette Frederiksen aamma Kim Kielsen: Trumpip tikeraarnissaa sammineqangaatsiarpoq
- Ataatsimoorluta NATOp ilagaatigut, taamalu iligeeqatigiinni pingaaruteqarnerpaanut ilaalluta, taamaattumik sakkutooqarnikkut najuunnissarput eqqarsaatigalugu ineriartorneq malinnaaffigisariaqarparput, Mette Frederiksen oqarpoq.
Nangillunili oqarpoq USA naalagaaffeqatigiillu Issittumi “saassussiumatujussanngitsut”. Amerikamiunilli qanimut suleqateqarneq iluaqutissartaqarpoq, danskit ministeriunerat oqarpoq:
- Maannangaaq oqaatigisinnaalereerparput Issittup ilaani uagut inissisimaffitsinni pisunut USAp qaninnerusumik uagutsinnut pituttornissaa pingaaruteqarluinnartuusoq. Tassa Kaallit Nunaanniit aamma Danmarkimiit isigalugu.
Amerikamiut Kangerlussuarmik soqutiginninnerat
Amerikami naalakkersuisut ukiarmi nalunaarput USA Kalallit Nunaanni aningaasaliinissaminut “illugiinnut iluaqutaasussanik” soqutiginnillutik. Tassa aningaasaliinerit ataatsikkut marlunnik siunertallit: Amerikamiut illersornissaannut Kalallillu Nunaanni inunnut iluaqutaasussanik.
USAp sunarpiaq soqutiginerlugu kingusinnerusukkut itisilinngilaa. Mittarfilli Kangerlussuarmiittoq Amerikamiut NATOmi timmisartuinit atorneqarluartarpoq. Massakkuugallartoq ataatsimiititaliap Naalakkersunit pilersinneqartup Kangerlussuup siunissaa pillugu innersuussutissat suliarai.
Taamaattorli Kangerlussuup mittarfiata atortarnissaa USAp pisariaqartikkaa ministeriunerusimasoq Lars Løkke Rasmussen upernaaq KNRimut oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Amerikamiut Kangerlussuarmut missinnaanissaq pisariaqartippaat
Mittarfiup siunissa pillugu foketingimut qinersisoqartinnagu Mette Frederiksen oqaaseqarumanngilaq.
Kisianni taanna pillugu illersornissaq pillugu ministeri Trine Brahmsen (S) isummertariaqassaaq. Suliaq tamannarpiaq pillugu Folketingimi isumasioqatigiinnissamut aggustip 27-ani pisussamut aggersarneqarpoq.
Illersornissaq pillugu ministeri: Issittumi illersornissamut aningaasat amerlanerusut
Issittumi Sakkutooqarfiup Nuummi qullersaqarfia naalakkersuisunut siulittaasut taakku marluk iserpaat. Tamannalu “nalaatsornerinnaanngilaq”, tusagassiortunik katersuutsitsinermi Mette Frederiksen oqaasertaliivoq.
Tassami danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni eqqaanilu illersornissap tungaatigut suliniutitik annertusarniarmatigit.
- Issittoq ukkatarinerulissavarput, danskit illersornissaq pillugu ministeriat Trine Brahmsen (S) ataasinngormat Jyllands-Posten-imut oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Danskit issittumi illersornissaqarfiat nukittorsarneqassaaq
Issittumi Illersornissaqarfiup Issittumi suliniutaanut ukiumoortumik aalajangersimasumik 120 millioner koruuninik aningaasaliisoqartassasoq Folketingi 2016-imi aalajangerpoq.
Taava Folketingi aappaaguani allamik isumaqatigiissuteqarpoq, naalagaaffiup illersornissaanut aningaasartuutissanut missingersuut 2017-imi 21,6 milliarder koruuninit 2019-imi 23,6 milliarder koruuninut qaffanniarlugu.
Tamannalu ukioq manna januaarimi immikkut aningaasaliissutinik 1,5 milliarder koruuninik 2023-mut ilaneqarpoq. Tamanna USAmit tatisinerup kinguneraa, tassami USAp Danmark NATOmilu nunat allat isornartorsioramigit nunap BNP-ata 2 procentiinik illersornissamut atuisarnissamik isumaqatigiissummit annikinnerusumik aningaasaliisarmata.
Issittumi Illersornissamut amerlanerusunik aningaasaliinissaq Foketingimi illersornissamut isumaqatigiissummi oqaloqatigiissutigineqaqqaarallassaaq.
