Issittumut periusissiaq pillugu politikikkut anneruniunnerit sivitsortut

Issittoq pillugu ungasinnerusumut periusissiornermi Nunatta Danmarki Savalimmiullu peqatigigunigit nammineeruniluunniit iluaqutiginerussanerlugu?

Tamanna Kalaallit Nunaata Danmarkip Svalimmiullu Issittoq pillugu periusissiornermi isumaqatiginninniarnermut atatillugu apeqqutit qitiusut ilaat.

Dansk Institut for Internationale Studier-mi Naalagaaffeqatigiinneq, Issittoq aamma sillimaniarneq pillugit, Ulrik Pram Gad ilisimatusartuuvoq. Taassuma nassuiarpaa, danskit naalakkersuisuisa ukiuni kingullerni ilimasaarutigigaat, ukiunut  qulinut nutaamik periusissiortoqassasoq, Naalagaaffeqatigiit Isstumi suliaannik ataqatigiissaarisussamik.

AAMMA ATUARUK Broberg: Danmark Savalimmiullu Issittumut periussialioqatiginiarpaatigut - killormuunngitsoq

Periusissiarli taanna suli utaqqineqarpoq. Siulia ukiup naanerani atorunnaarpoq, nutaanngortussarlu suli isumaqatiginninniutigineqarani.

- Ataatsimoorussamik periusissiortoqanngippat, danskit naalagaaffiat ataqqineqannginnerulissaaq, Ulrik Pram Gad naliliivoq.

Killormut Nunarput ima inissisimavoq, periarfissat oqimaalutarneqarlutik:

- Tamanna politikikkut nalilersuineruvoq, ataatsimoorussamik periusissaqaraanni suliassallu ataqatigiissarlugit, Nunatsinnut iluaqutaanerussanersoq, imaluunniit kisermaassineq Nunatsinnut piviusumik iluaqutaanerussanersoq, ilisimatsusartoq oqarpoq.

- Tassunga atatillugu oqartoqarsinnaavoq, Naalagaaffeqatiginnermut ilaanneeriarluni ataatsimoortutut saqqummertartumut pituttorsimatilluni, taava ataatsimoorussamik periuseqanngikkaanni pinngitsoorani tinngalukaarnarnerussaaq, taassuma ilanngullugu oqaatigaa.

Isumannaallisaaq

Avataanit isigalugu Naalagaaffeqatigiit ataatsimoornersut nalornissutigineqalissaaq, nunat taakku isumaqatigiissusiorsinnaanngippata.

Jon Rahbek-Clemensen, illersornissamik ilisimatusarfimmi Forsvarsakademi-mi, Institut for Strategi og Krigsstudier-mi lektoriusoq aammalu Issittumi isumannaallisaanermik ilisimatusarfimmi Center for Arktiske Sikkerhedsstudier-mi sulisoq.

- Issittoq pillugu periusissaqarani Naalagaaffeqatigiit qularnanngitsumik ingerlaarnarsinnaapput. Kisianni avatangiisinut nalunaarnerlunnerujussuuoq, takutinneqassammat Naalagaaffiup immikoortui taakku pingasuullutik ungasissumut periusissiornikkut pilersaarutini suut anguniarnerlugit isumaqatigiissutigisinnaanngikkitsik, taanna oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Nunatsinni Issittoq pillugu periusissiaq unitsikkallarneqartoq

Jon Rahbek-Clemmensen malillugu isumaqatiginninniarnerni aporfiit ilaat tassaavoq nunanit allanit Nunatsinnut aningaasaliissuteqarsinnaanermut apeqqut. Assersuutigalugu Kina qaqugukkut Nunatsinnut aaningaasaliissuteqarsinnaaneranut najoqqutassat.

- Assersuutigalugu tusagassiorfinni saqquminikuusut ilagaat, Nunarput, Danmark Savalimmiullu assortuutigigaat, periusissiassami nunanit allanit aningaasaliissutit pillugit najoqqutaqassanersoq, taanna oqarpoq itisiliillunilu:

- Najoqqutassiaqassasoq Danmark kimiiserpoq, Naalagaaffeqatigiit immikkoortuini allani qulartoqartoq.

Isumaqatigiissuteqarnissamut Kalaallit Nunaat aalajangiisuuvoq

Kalaallit Nunaat peqataatinnagu Issittoq pillugu periusissiortoqarsinnaanera pisuusaartitsinerussasoq, Dansk Institut for Internationale Studier-mit ilisimatusartoq Ulrik Pram Gad oqarpoq.

- Pissangartua uaniippoq, ataatsmoorussamik periusissaqarnissatsinnut danskit naalakkersuisuisa isumaqalersitsiniarnerminni ersarissumik pisariaqartitaat naammassiniarlugit Nunatta sorpiaat piumaqaatigissavai, taanna oqarpoq.

Piumasaqaataasinnaasut ilagaat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Nunatta nuimanerusumik inissisimalernissaa. Tamanna Ulrik Pram Gad malillugu Nunatta tungaanit sivisunerusumi kissaatigineqartarpoq.

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Nunatsinnut nuiamerusumik inissisimaneq sunaasinnaava?

- Ingasattaarutigalugu tassaasinnaavoq, naak matumani upperinngikkaluarlugu, Kalaallit Nunaata Issittumi Siunnersuisoqatigiinni nunani tamalaani suliasat tamakkerlugit tigunissaat, pissutigalugu Naalagaaffeqatigiinni Kalaallit Nunaat issitumiimmat, taanna oqarpoq. Ilutigitillugulu naqissuserlugu:

- Danskit naalakkersuisuisa tamanna akuerissagaat ilimaginngilara.

Tamannali apeqqutit nunat taakku marluusut politikkikkut anneruniutigisinnaassagaat, taanna naliliivoq.

Kanngusunnalersinnaavoq

Issittoq Amerikalu Avannarnleq pillugu nunanut allanut ministeriaqarfiup allaffeqarfia siusinnerusukkut nalunaarpoq naatsorsuutigineqartoq, nunat taakku pingasuullutik 2021-p ukiup affaata siulliup iluani periusissiaq nutaaq saqqummiunneqarsinnaasoq. Kisianni:

- Ulluleqqissaarlugu killiliunneqanngilaq. Kisianni periusissiortanngippat kanngusunnartalereerpoq. Taamaalilluni aamma oqartoqarsinnaagami periusissiaqassanngippat, taava qanittumi suujunnaarsikkaanni ajunnginnerussaaq, Ultik Pram Gad oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Naalagaaffeqatigiit Issittoq pillugu ukiunut qulinut periusissialiartik saqqummiutingajaleraat

Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede KNR-imut akissuteqarluni ima allappoq:

- Periusissiaqarsinnaanera pillugu oqaloqatigiinnerit isumaqatiginninniarnerillu ingerlanneqarmata, tusagassiuutit aqqutigalugit ingerlannianngilagut.

Suliassaq pillugu siulitaasumik apeqqarissaarinissaq KNR-ip anguniarpaa.