Broberg: Danmark Savalimmiullu Issittumut periussialioqatiginiarpaatigut - killormuunngitsoq
Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni Issittoq pillugu ukiunut qulinut periusissiaq nutaaq naammassiliivippasinngilaq.
Periusissiaq kingulleq ukiup nikinnerani atuukkunnaarpoq, nutaarlu suli naammassineqarani.
Covid-19 kinguaattooqqaarnermut pissutaasoq, nunanut allanut naalakkersuisuusimasoq, Steen Lynge, KNR-imut decembarimi oqarpoq. Tamatuma kingorna Inatsisartunut qinersisoqartussanngormat, periusissiorneq unitsitsikkallarneqartoq, nunanut allanut ministereqarfiup Issittumut Amerikallu avannaanut immikkoortortaa apriilimi nalunaarpoq.
Nunalli pingasut periusissiamik nutaamik 2021-p qaammataasa arfinilli siulliit arfinillit iluanni saqqummiussisinnaanissaat Issittumut Amerikallu avannaanut immikkoortortaqarfiulli taamani naatsiorsuutigaat.
- Issittoq eqqissisimallunilu isumannaatsoq
- Imminut napatilluni ineriartorfiulluni, inuiaqatiinnut piujuaannartitsisoq
- Issittumi silap pissusiata mianernartup, avatangiisip pinngortitallu ataqqillugu ineriartortinnissaa
- Nunani assigiinngitsuneersunik qanimut suleqateqarnissaq
Naalakkersuisut taarsertut
Qinersisoqareermalli Naalakkkersuisut allanngorput, Naleqqameersorlu Pele Broberg nunanut allanut naalakkersuinngorluni.
Taassuma ilaatigut oqaluttuaraa, naalakkersuisoqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarmat, nunarput Issittumut nammineq periusissiaqartoq, taavalu Danmarkip Savalimmiullu Issittumut ataatsimoorussamik periusissiorniartut - nunarpuunngitsoq.
Nunatta Issittumut ukiunut qulinut periusissiamut Danmarki Savalimmiullu peqatigissappagit susoqassasorineraa pillugu KNR-ip Pele Broberg apersorpaa.
- Taanna oqaaseqarfigisinnaanngilara, Pele Broberg oqarpoq, nangillunilu:
- Aamma USA-p issittoq pillugu periusissiaa, soorlu aamma Islandip, Italiap, Spaniap EU-lluunniit periusissiaat oqaaseqarfigineq ajorpagut. Issittormiuuvugut. Periusissiamit qanoq iliornissatsinnik oqaluttuunneqarnissarput pisariaqartinngilarput.
AAMMA ATUARUK Issittoq pillugu periusissiap kinguaattoornera ilisimatuumit ernumagineqanngitsoq
Pele Brobergip Danmarkimik Savalimmiunillu periusissiaqateqarnissamut nammineq isumaqarnani erseqqissarpaa. Naalakkersuisut apeqqummut tassunga isummerumaartut innersuussutigaa. Danmarkili periusissiornissamik kissaateqartuusoq isumaqarluni nunanut allanut naalakkersuisoq isertuunngilaa.
Issittumut periusissiornerup decembarimi 2020-mi killiffia:
Naalakkersuisuusimasup Steen Lyngep qinersisoqanngikkallarmat qulequttanik Danmark-ip Savalimmiullu akornanni, issittumi ukiunut qulinut periusissiaq pillugu saqqummiisarsimavoq:
- Issittumi inuit tunngaviutinneqarlutik ineriartortitsisoqassaaq
- Tatigeqatigiinneq nunaqqatigiinni, nunanilu tamalaani suleqatigiinnermi piussaaq
- Pinngortitaq, avatangiiseq silallu pissusia paarineqassaaq
- Issittoq pillugu ilisimasaqarnissaq ilisimatusarnissarlu nukittorsarneqassapput
- Piffimmi aningaasarsiornikkut ineriartortitsineq piujuaannartussatut sananeqassaaq
- Sakkutooqarnikkut issittup eqqissisimajuaannartuunissaa qulakkeerneqassaaq
Danmarki aqutsisuusoq
Taava Danmarkip Savalimmiullu akornanni nutaamik ukiunut qulinut periusissiaqarnissaq periarfissatut isiginngiliuk?
- Oqaatigeqqiinnassavara, Danmarkimit Savalimmiuniillu ingerlanneqartoq oqaaseqarfigiuminaatsippara. Soorlu USA-p periusissiaa oqaaseqarfigineq ajoripput. Piunngitsumut oqaaseqarnissara ajornartippara, naalakkersuisoq oqarpoq.
Pele Brobergip oqarnera naapertorlugu, danskit naalagaaffeqatigiinnut Issittumut nutaamik periusissiornissamut aallarnermassuk, periusissiorneq 2016-imi aallartippoq.
- Ajornanngitsumik Danmark Savalimmiullu suleqatigisinnaasimagutsigit, siulima suliaq naammassisimariissagaluaraa ilimagaara, Pele Broberg nunanut allanut naalakkersuisuusimasumut, Demokraatimeersumut Steen Lyngemut innersuussilluni oqarpoq.
Kalaallit Nunaat naalagaaffeqatigiinnerlu
Issittumut nutaamik periusissiamut suliaqarnermut tunngasumut arlaannik isumaqatiginngisaqarpit?
- Suliat ingerlasut oqaaseqarfigisinnaanngilakka, soorlu aamma inuit allat qanoq iliornersut oqaasiilu oqaaseqarfigisinnaanngikkikka. Pingaartumik nunat allat pillugit.
Imaappa Kalaallit Nunaat Issittumut ukiunut qulinut periusissiami peqataarusunngila?
- Nunat allat peqatigalugit Issittumut periusiorniarsarinngilagut. Nunanuku taakku marluk uagut periusissioqatiginiaraatigut. Taamaammanuna oqartunga, taakku suniarnersut paasiniarukku taakku oqaloqatigissavatit, Pele Broberg oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Nunatsinni Issittoq pillugu periusissiaq unitsikkallarneqartoq
Taassuma oqarnera naapertorlugu, Kalaallit Nunaat issittup ineriartortinnissaanut periusissiaqareerpoq. Inuit Ataqatigiit Naleqqallu naalakkersuisoqatigiinnissamik isumaqatigiissutaat eqqaavaa.
Taava ima paasisariaqarparput Kalaallit Nunaata Issittumi ukiunut tulliuttunut qulinut pingaarnersuinissaminut Danmark Savalimmiullu atorfissaqartinngikkai?
- Naalakkersuisoqatigiinnermik isumaqatigiissuteqarpugut, taannalu malipparput. Taanna Savalimmiut, Danmarkip, USA-p, Islandip Englandilluunniit akuleruffigisinnaanngilaa, Pele Broberg oqarpoq.
Danskit nunanut allanut ministeriat, Jeppe Kofoed, periusissiaq pillugu KNR-imit apersorniaraluarparput. Taassumali ministereqarfiata periarfissaqarnnginnerarpaa. Ministeri Kalaallit Nunaat Savalimmiullu peqatigalugit Issittoq pillugu nutaamik periusissiornermi qanoq naatsorsuuteqarnersoq ilaatigut aperiniaraluarparput.
