Isiginnaagassiaq Pigen med nålen danskit oscariannut piukkunneqartoq

Isiginnaagassiaq danskisoortoq "Pigen med nålen" svenskimit Magnus von Hornimit ilitsersuiffigineqartoq danskit oscarimut piukkussuisartunit Nunanit Tamalaanit Isiginnaagassiat Pitsaanerpaanut piukkunneqarpoq.

Det Danske Filminstitut sisamanngornermi taama paasissutissiivoq.

Tamannali "Pigen med nålen"-ip innersuunneqarneranik isumaqanngilaq.

Oscarimut innersuunneqartut tamarmik, nunani tamalaani isiginnaagassiamik pitsaanerpaat tallimanut innersuunneqartut ilanngullugit 2025-mi januaarip 17-ianni tamanut saqqummiunneqassapput.

Isiginnaagassiarli taanna Danmarkip oscarinnannissamut pitsaanerpaatut piukkuppaa. Danskit oscarimut komiteani siulittaasoq, Jacob Neiiendam isiginnaagassiamik toqqaasuuvoq.

- Isiginnaagassiamik innersuunneqarnissamut periarfissarinnerpaamik ujartuinissaq komitep suliassaraa. Isiginnaagassiarlu una ukioq manna piukkunnarnerpaasoq qularutissaanngilaq, taanna oqarpoq.

Nuuk International Filmfestival

Isiginnaagassiaq ukioq manna Cannes-filmfestivalimi pingaarnerni unamminermi toqqarneqarsimasoq aappaagu januaarip 23-ani danskimi takuteqqaarneqassaaq.

Nuummili najugaqaruit Katuami kulturip ullorsuanukarlutik Nuuk International Filmfestivalimi arfininngorpat takutinneqarnerani isiginnaarsinnaavat.

Isiginnaagassiaq svenskimit, Magnus von Hornimit ilitsersuiffigineqarpoq Malene Blenskovimiillu aamma Mariusz Wlodarskimit suliarineqarpoq.

Isiginnaagassiaq isiginnaartitsisartut Vic Carmen Sonne aamma Trine Dyrholm peqataaffigineqartoq Sorsunnersuup Siulliup naanerani pisimasuutinneqarluni. Isiginnaagassiami inuusuttoq suliffissuarmi sulisartoq, Karoline Københavnimi inuuniarsarivoq.

Arnap suliffeerunnermi, naartulernermi qimataanermilu kingorna Dahmar isertortumik meeravissianngortitsinermik ingerlatsisoq naapippaa.

Isiginnaagassiaq pissanganartoq

Jacob Neiiendamip isiginnaagassiaq qalipaateqanngikkaluarluni paasiuminarluinnartumik suliaasoq erseqqissaatigaa.

- Isiginnaagassiaq pissanganartuullunilu suliaalluartorujussuuvoq, taanna oqarpoq.

Taassumalu isiginnaagassiami sammineqartut – arnat inuiaqatigiinni inissaqartinneqarnerat naartuersinnerlu erseqqissaatigai.

- Isiginnaagassiaq arnat timiminnut, naartuersinnissamut allanullu nammineq pisinnaatitaaffeqarnerannut tunngasoq amerikamiunut isiginnaartussanut ukiup naanerani takutinneqarnissaa suulluanngitsuunngilaq, taanna oqarpoq.

Isiginnaagassiamut oqaluttuaq piviusoq, tassa Dagmar Overbye 1921-mi meeraaqqanik qulingiluanik toqutsisimasutut eqqartuunneqarsimasoq, isumassarsiorfigineqarpoq.

Taassuma meeraaqqat ukiuni siuliini amerlanertigut anaananut kisimiittunut akiliuteqarluni meerarsiarisimavai.

Danskit Oscarimut komiteat filmiliornermik suliaqarfimmit Det Danske Filminstitutimiillu qulingiluanik sinniisuuffigineqarpoq.