Inuusanik isiginnaagassiaq nutaaq Arnarulunnguamut tunngatillugu paasissutissiisoq
Arnarulunnguaq mikisoq qernertunik tukappasilaartunik nujalik nannup amianik qarlilik isiginnaartitsivimmi angalaarpoq.
Ilisimasassarsiortutut angalaqataasimasoq Qaanaamiu isiginnaagassiami “Arnarulunnguaq – arnaq angivallaanngitsoq”-mi pingaarnertut inuttaavoq. Arnarulunnguup inuunera Knud Rasmussenip Thulemit tallimassaannik ilisimasassarsiorluni tusaamasaaqisumi peqataanera isiginnaagassiami oqaluttuarineqarpoq.
Knud Rasmussen illunilu Qâvigarssuaq Miteq Issittumi ilisimasassarsiornermi Kalaallit Nunaanniit Canada Alaskalu aqqusaarlugit Sibirialiaqatigalugit 18.000 kilometerinit kilomeritut isorartutigisumut angalaqatigai.
Isiginnaagassiaq Københavnimi Kongens Havemi Marionet Teatret-imi tallimanngornermi maajip 29-anni takutinneqaqqaarpoq juulillu aqqaneq-aappaata tungaanut isiginnaartitsissutigineqassalluni.
Tamatuma kingorna Savalimmiuni septembarimi isiginnaartitsissutigineqassaaq, Nuummilu Katuami oktobarimi 2027-mi isiginnaartitsissutigineqassalluni.
Isiginnaartitsisartoq Kristian Mølgaard Qeqertarsuarmeersoq inuusanik isiginnaartitsinermi pingasuusuni inuusanik aqutsisut ilagaat, Arnarulunnguarlu maanna maluginiarneqarnerulernera taassumap nuannaarutigaa.
- Ilisimasassarsiornermut peqataanera pingaaruteqartorujussuuvoq. Atisanik mersortuuvoq, igasuuvoq suliassanillu allanik isumaginnittuulluni. Ilisimasassarsiornermi pinngitsoorneqarneqarsinnaanngitsutut takorloorpara, taanna oqarpoq.
Inuit ilisimasaannik nersuineq
Inuusanik isiginnaagassiaq Nuummi atuarfimmi workshoppertitsinermit ilaatigut aallaaveqarpoq, meeqqat Arnarulunnguaq pillugu oqaluttuaq tassani namminneq isiginnittaasertik aallaavigalugu oqaluttuaraat.
Isiginnaartitsinermi aqutsisup oqarnera naapertorlugu Arnarulunnguup oqaluttuassartaa, arnat issittumi ilisimasassarsiornermi aamma peqataasimanerat erseqqissarniarlugu, oqaluttuarineqarnissaa aamma pingaaruteqartoq.
- Knud Rasmussen, assigiinngitsorpassuartigut tusaamasanngortoq nersorneqartartorlu, Danmarkimi eqqartorneqartaqaaq.
- Tamanna aamma inuit ilisimasaannik nersuineruvoq - ilisimasat tamakkua ilisimasassarsiornerni atorneqarsimanngitsuuppata, ilisimasassarsiornerit iluatsittarsimanavianngikkaluarput, Nina Kareis oqarpoq.
Isiginnaartitsineq Kalaallit Nunaanni, nunaliami aputaasanik savap meqquinik sanaajusunik qallikkami aallartippoq New Yorkimilu Arnarulunnguup, Qâvigarssuaq Mitip aamma Knud Rasmussenip nersorneqarfianni naalluni.
- Oqaluttuarisaanermi pinngortitaq nukiillu tassaniittut sammineqartorujussuupput. Taakkua anersaat aqqutigalugit ilaatigut takutittarpagut, inuusanillu isiginnaartitsineq taamaaliornissamut tulluarluinnarpoq. Inuusanik isiginnaartitsineq taassaammat eqqumiitsulioriaasiusoq inuusat, isiginnaartitsisut tarrillutik oqalunnerisigut, misigissuseqalersitsisartoq, Nina Kareis oqarpoq.
Soqutigineqarnerujussuanngortoq
Arnarulunnguaq kulturikkut sammisaqarfinni ukiuni kingullerni takussaanerulerpoq.
Nationalbankenip Arnarulunnguup Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu aningaasani nutaani, Thulemit ilisimasassarsiornerup tallimaat naammassineqarneranit ukiut 100-t qaangiummata, assitaliunneqarnissaa 2024-mi nalunaarutigaa.
Aammattaaq Arnarulunnguaq pillugu atuakkiaq nutaaq itsarnisarsiuup Pauline Knudsenip atuakkiaa saqqummerpoq, Nuummilu eqqaassutissaq nutaaq eqqumiitsuliortumit Aka Høeghimit suliarineqartoq saqqummiunneqarpoq.
Nûkaka Coster-Waldau isiginnaagassiami "Den sidste slæderejse – uden dig var jeg ingen“-imi Danmarkimi isiginnaartitsisarfimmi Bellevuemi Arnarulunnguaasaarluni ukioq manna februaarimi inuttaavoq.
Ivalo Olsvigip, Kalaallit Nunaat Issittorlu pillugit siunnersortip, oqarnera naapertorlugu Arnarulunnguaq ukiuni kingullerni malunnartumik soqutigineqalerpoq.
- Arnarulunnguaq arnat oqaluttuarisaanerata aamma kalaallit inuit oqaluttuarisaanerata maanna sammineqarnerulerneranut tulluarpoq, taanna oqarpoq.
Arnarulunnguamut imminut assersuunneq
Ivalo Olsvigip Arnarulunnguaq pillugu oqaluttuaq ukiuni qulingiluani suliaraa, paasissutissanik aallerfiit oqaluttuallu tassunga attuumassuteqartut misissorlugit. Inuusanik isiginnaartitsinermi aamma siunnersortaavoq.
Arnarulunnguup qimusserluni angalanermi tunniussaqartorujussuunerata avataatigut, ilisimasassarsiornerup siornatigut kingornatigullu inuunera ilisimasaqarfigineqarpallaanngilaq.
- Taamaalillutik inuppassuit imminnut tassunga assersuussinnaalerput. Arnamut tassunga tunngasut suli paasineqanngitsut pillugit, arnat assigiinngitsorpassuit tassunga imminnut assersuusiarisinnaapput. Isumaqarpunga tamanna inuppassuarnut soqutiginartuusoq - Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi nunarsuullu sinnerani, taanna oqarpoq.
Knud Rasmussen issittullu kitaani ilisimatuut nunani tamalaani piffissami sivisuumi tusaamaneqarneranni, inuit ilisimasassarsiortunut ilaasut pillugit ilisimasat ikittuararsuupput.
Isiginnaartitsisartoq Kristian Mølgaard nunaqqatimi angusarissaarnerat pillugu peroriartornermini tusagaqarsimanani oqaluttuarpoq.
- Oqaluttuap Kalaallit Nunaata nunanit tamalaanit soqutigineqarnerani saqqummiunneqarnera pissanganaqaaq, taanna oqarpoq isiginnaagassiallu kalaallit kulturiannik paasinninnerulernissamut iluaqutaanissaa neriuutiginerarlugu.
Ivalo Olsvigip Arnarulunnguup soqutigineqaleraluttuinnarnera aamma nuannaarutigaa. Inuillu allat ilisimasassarsiornermi peqataasut siunissami ukkatarineqarnerulernissaat aamma neriuutigaa.
Thulemit ilisimasassarsiornerit tallimaanni inuit kitaaneersut Thulellu pigisaaneersut arlallit peqataapput, peqataasulli ilisimasassarsiornerup ingerlanerani nikerarput.
- Inuit ataasiakkaat kisiisa oqaluttuarigaanni oqaluttuaq tamarmi paasineqarnavianngilaq. Oqaluttuaq isiginnittaatsit assigiinngitsut – ingammik kalaallit inuit isiginnittaasiat -saqqummiunneqarpata eqqoqqissaarnerulissaaq, taanna oqarpoq.
