Arnarulunnguaq ulloriarsioorlu aningaasani pappialani assiliartaassasut

Inuit sisamat naammassisaqarluarsimasutut ilisimaneqartut imarlu Danmarkip aningaasaanni atulersussani assiliartaassapput.
Arnarulunnguaq Issittumi ilisimasassarsiortut Thulemiit tallimassaanik 1921-miit 1924-mut angalaneranni aniguinissaannut pingaaruteqarluinnartumik inissisimanera nersorniarlugu, Danmarkip aningaasaanni atulersussani assiliartassaaq. Assi © : Arktisk Institut
septembarip 06-at 2024 09:48
Nutserisoq Jokum Nielsen

Danmarkip Kalaallit Nunaatalu aningaasaatissaasa saqqai suussanersut ullaap tungaa Nationalbankenip saqqummiuppai.

Saqqaaniittussat tassaapput H.C. Andersen oqaluttuanik sammisaqarnermi aamma ulloriarsiorneq sammitillugu Tycho Brahe, nunarsuup sananeqaatai pillugit saqqummiussinermi Inge Lehmann kiisalu issittumi ilisimasassarsiornerup samminerani Arnaralunnguaq.

Tusagassiuutinut nalunaarummi Nationalbanken ilisimatitsivoq.

- Aningaasat pappialaasut kunngeqarfik tamaat ataatsimuulersittarpaa, akiliutitut ilisarnaatitullu.

ARNARULUNNGUAQ KINAANA?

  • 1896-imit 1933-mut inuuvoq. Thulemi inuullunilu toquvoq.
  • Illooqqani Qâvigarssuaq Miteq peqatigalugu Thulemit tallimassaanik 1921-mit 1924-mut ilisimasassarsiornermut peqataavoq. Ilisimatusartut Knud Rasmussen siuttoraat.
  • Arnarulunnguaq ilisimasassarsiornermi nerisassiornermut ammillu atisat ilisimasassarsiortut uumaniarnissaannut pisariaqartut isumaginissaannut akisussaasuuvoq.
  • Thulemit tallimassaanik ilisimasassarsiorneq nunatsinnit Canadamut, Alaskamut Sibiriamullu 18.000 kilometerinik isorartussusilimmi pivoq.
  • Ilisimasassarsiorneq naggueqatigiit inuit oqaluttuarisaanerput pillugu pingaaruteqarnerpaat ilagaat. Ilisimasassarsiornermi naggueqatigiit inuit Kalaallit Nunaanneersut, Canadameersut, Alaskameersut Sibiriameersullu inuiaat ataasiusut ilaatigut paasineqarpoq.

Iliuuserisimasat inuillu nunagisatta pitsaanerpaaffiinik qanga ullutsinnullu ataqatigiisitsisut nassaariniarsimavagut.

Nationalbankenimi pisortaq toqqaanissamullu suleqatigiinnut siulittaasoq aningaasallu saqqaanik toqqaasoq Christian Kettel Thomsen oqarpoq.

Aningaasat pappialaasut sisamaassapput tassaassalutillu: 50-, 100-, 200-, aamma 500- koruunit.

2028-imiit siunissamullu pappilissat aningaasat atorneqalersinnaassapput.

Aappaagu 31. maj aningaasat pappialat akiliutigineqarsinnaasutut atuukkunnaassasut novemberimi siorna aningaaserivissuup nalunaarutigaa.

Pappialat aningaasat atuukkunnaarnerisa nutaat ammaappai.