Danmarkip USA nunatsinni sakkutooqarnermi sungiusarnissamut qaaqqugaa

Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaata, generalmajor, Søren Andersenip USA nunatsinni sakkutooqarnikkut sungiusarnissamut tallimanngornermi qaaqquaa.

Nutaarsiassaqartitsivik Reuters generalmajorimik Kalaallit Nunaanni Nuummi danskit sakkutuuisa umiarsuaaniittumik oqaloqateqarsimasoq taama allaaserineqarpoq.

Søren Andersenip oqarnera naapertorlugu ukioq manna kingusinnerusukkut sungiusartoqarnissaa pilersaarutaavoq. Taassuma USA peqataarusunnersoq akissuteqarnissaa maanna utaqqivaa.

Natomi nunat arlallit illersornissaqarnermut sulisuminik ulluni kingullerni nunatsinnukartitsipput. Tyskit danskit sungiusartitsinerannut "Operation Arctic Endurance"-imik taaguutilimmut ilaassapput.

Amerikamiut sungiusarnermut tassunga qaaqquneqarsimanersut erseqqinngilaq.

USA Kalaallit Nunaanni Pituffik Space Basemi 150-it missaanniittunik sakkutuujuteqartareerpoq.

Kalaallit Nunaannut illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq naapertorlugu USA Kalaallit Nunaanni killeqanngitsumik sakkutuuliisinnaatitaavoq.

Sakkutuut najuunnerulernerat

Illersornissamut ministereqarfiup aamma kalaallit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni eqqaanilu sakkutooqarnikkut najuuttoqarnerulernissaa pingasunngornermi nalunaarutigaat.

Natop Europamut Atlantikumilu illugiissumik sillimaniarnikkut iluaqutaasumik Issittumi najuunnerata takussaanerulernissaa siunertaavoq

Nunat ilaatigut tassaasut Norge, Sverige aamma Tyskland illersornissaqarfinneersunit Kalaallit Nunaannukartitsipput, USA-llu qullersaqarfiata Kalaallit Nunaannik tiguaanissamik kissaateqarnini attatiinnarlugu.

Generalmajorip Kalaallit Nunaata qanittuani russit Kinamiulluunniit umiarsuaataannik takusaqartoqarsimanngitsoq, Reutersimut ilanngullugu oqaatigaa.

- Russit Kinamiullu umiarsuaataat Qalasersuarmiipput, Kalaallit Nunaannullu qanittumiinnatik, Søren Andersen oqarpoq.

Taassuma Natomi nunamik Natomiittumut allamut saassussisoqarnissaa takujuminaatsillugu aamma oqaatigaa.

USA-p præsidentiata, Donald Trumpip sumiiffimmi Kina Ruslandilu aarlerinartutut isigai tamannalu pissutigalugu sillimaniarneq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaannik aqutsilernissani kissaatigalugu.

Søren Andersenip Frankrigimit, Norgemit, Tuluit Nunaannit Sverigemiillu sakkutuut Kalaallit Nunaanni sisamanngornermi ataatsimeeqatigaat.

Sakkutuut tassani Kalaallit Nunaat aamma Issittumi Sakkutooqarfik pillugu nalinginnaasumik ilisimatinneqartut, Illersornissaqarfik Facebookikkut tallimanngornermi saqqummiussamini allappoq.

Illersornissaqarfik Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu taakkulu eqqaanni Issittumi Sakkutooqarfimmik siulersorneqarluni suliaqartarpoq.

Taakkulu imartani nakkutilliineq namminersortuunermillu takutitsineq pingaarnertut suliassaraat.

/Ritzau/