Nuummi nalunaaqutaq ataasinngunngitsiartoq siallerpoq. Tamannali akerliussutsimik takutitsiartortunut illoqarfiup bussiinit ulikkaarluinnarsimasunit nioqqartunut unitsitsinngilaq. Akerliussutsimik takutitsiartortut Amisut tungaannut kulturikkut illorsuaq tikillugu amerlassuseqartunut ingerlapput.

Ukiut 47-qqissaat matuma siorna nunatta Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqarnissaat taasissutigaat. Danmarkip nunaanut ilaajunnaarnissaq taasissutigineqarpoq. Taasisinnaasut 70 procentiisa akueraat, qaammatialunnguillu qaangiummat Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqarput.

Ukiut 47-t qaangiuttut nunarsuaq maani allanngorpoq. Amerikamiut præsidentiata nunat tamalaat inatsisaannik inuillu pisinnaatitaaffiinik qaangiiginnarluni Kalaallit Nunaannik tigusiniarnera ulluinnanngupajaaqqavoq.

- Naammaaleqaaq! Akerliussutsimik takutitsisut amerikamiut Kujallerpaani sinniisoqarfiata tungaanut maanna ingerlaalersut suaartarput.

- Kalaallit nunaat, kalaallit pigaat.

Erfalasorput sumi tamaani takussaasoq

Erfalasorput akerliussutsimik takutitsisut tigummiaanni, qimmit pituutaanni, qamutaaqqani takussaavoq – ilaat allaat erfalasumik atisalersimapput.

Ingerlaaqatigiittorpassuit akornanni Minik Falksen Nielsen aamma Nivikka Falksen naapippagut.

Assi © : Pipaluk Egede Poulsen/KNR

- Panipput pingasunik qaammatilik akerliussutsimik takutitsisunut peqataarngaartipparput. Attortisimanaqaaq. Nassuiaruminaappoq, danskit allamiullu tapersersuinerat attortinnartorujussuuvoq. Nuannerpoq inuit taama amerlatigisut peqataasut takullugit, taakku oqarput.

Pipaluk Egede Poulsen/KNR

Inge Bisgaard ullumikkut immikkut ittumik iliuuseqarluni qalipaasut atisaannik aappaluttumik qaqortumillu qalipassimasunik atugaqarpoq:

- Nunarput erliginermik meeqqattalu siunissaat eqqarsaatigalugu. Persuarsiorlunga maaniippunga pisut eqqarsaatigalugit, ippassaq inuuneq alla maannakut inuuneq alla tikikkiartussavarput. Qalipaalluni atisarineqartartoq pisiaraara nunatta erfalasua ilaarlugu qalipallugu tapersersuinera takutinniarlugu, taanna oqarpoq.

Assi © : Marko Djurica/Reuters/Ritzau Scanpix

Nuummi akerliussutsimik takutitsisut Amerikamiut sinniisoqarfiata eqqaani unipput. Illu aappalaartoq mikisoq politiit assersuutaannik asserneqarsimavoq, politiillu aqqanillit assersuiffiup tunuaniipput. Illup igalaavi saagorsimapput. Sinniisoqarfiup saavani oqalugiartoqarpoq. Inatsisartut siulittaasuata, Kim Kielsenip qasusuilluni ilitsersuussisutut akerliussutsimik takutitsisut tulleriiaattumik suaartartippai "Kalaallit nunaat, kalaallit pigaat".

Naalakkersuisut siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen akerliussutsimik takutitsisunut Facebookikkut qujassuteqarpoq:

Nunatsinni Danmarkimilu nunaqqatigut ullumikkut ataatsimoorluta nukittunerput takutipparput. Kalaallit Nunaat pillugu illuatungerisatsinnut akerliussutsimik takutitsinerput katersuuffeqartugut akisussaaffeqartugullu paatsuugassaajunnaarlugu ersersippaa. Tulluusimaarutigilluinnarpara. Tamaavissi takkuttusi aamma uanga qujaffigerusuppassi, aaqqissuisunullu qujanaq. Eqqissisimanitsinnut, ataqqeqatigiinnitsinnut ataatsimoorfeqarnitsinnut qujanaq.

Danmarkimi ilaatigut Københavnimi, Aarhusimi, Aalborgimi, Odensemilu akerliussutsimik aamma takutitsisoqarpoq.

Københavnimi Rådshuspladsip eqqaa inunnik Erfalasutsinnillu erfalasumik ulikkaavippoq.

Akerliussutsimik takutitsineq suliaqartunit arlalinnit ilaatigut Uagut – Danmarkimi kalaallit peqatigiiffiannit aaqqissuunneqarpoq. Uagut-mi siulittaasuata, Julie Rademacherip ataatsimoornissatsinnik nunatsinnut takutitsinissaq pingaaruteqarnerarpaa.

- Nunat tamalaat inatsisaat inuillu pisinnaatitaaffii pillugit ilungersussaagut. Kalaallit Nunaata maannakkut ilungersuutigilernera uggoringaatsiarpara, taamaammat kalaallit ataatsimoorluta tapersersoqatigiittariaqarpugut, taanna oqarpoq.

Taassuma sapaatini akunnerni kingullerni misigisimasani oqaasertaleramigit attortippoq.

- Misigissutsikkut tamaviaarpunga. Piffissaq ilungersunartorujussuuvoq, aammali piffissaavoq nunatsinnut immitsinnullu asanninnitta sakkortunerulerfia.

- Siuaatta nunagaat, uagullu taanna meeqqatta aamma nunaginiassammassuk ilungersortariaqarpugut, taanna oqarpoq.

Foto: Ann-Sophie Greve Møller

Akerliussutsimik takutitsisut takutitsinerup ingerlanerani 15.700-tut naatsorsorneqarput.

Kalaallit Nunaanni Politiit akerliussutsimik takutitsisut Nuummi nunattalu sinnerani qassiunerannut piffissami matumani pisortatigoortumik kisitsisaateqanngillat.