Inuit issittormiut siunnersuisoqatigiiffiat ICC ukiunik 40-nngortorsiorpoq

Kattuffik Inughuit pisinnaatitaaffiinik pitsanngorsaaniarluni danskit naalagaaffiannik ilaatigut assortuuteqarteqateqarnikuusoq.

Taanna inuit issittormiut ataatsimoorfeqarlutik suleqatigiilernissaat anguniarlugu pilersinneqarpoq.

Inuusuttut peqataanerulernissaat ukiuni tulliuttuni anguniarneqassasoq, ICC-p nunatsinni siulittaasua oqarpoq.

Inuit issittormiut siunnersuisoqatigiiffiat Nuummi 1980-imi pilersinneqarpoq.

ICC-p pilersinneqarneraniit issittormiut pisinnaatitaaffeqarnissaat anguniakkat pingaarnersarinikuugaat, ICC-p pilersinneqarneraniit ukiunik 38-nik suleqataasimasoq, Aqqaluk Lynge, ukiunilu 39-ni sulisimasoq, Hjalmar Dahl oqaluttuarput.

AAMMA ATUARUK ICC Kalaallit Nunaat naggueqatigiit Inuit ilinniartitaanerannut siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisoq

- 80-ikkunni aallartitaq, naalagaaffiit peqatigiit aqqutigalugit nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik ineriartortitsineq, taanna 2007-imi naalagaaffiit peqatigiinni akuersissutigineqartoq, ukiuni 25-ngajannik suleqataaffiginikuusarput taanna angugatsigut tulluusimaarnaqaaq, Hjalmar Dahl oqarpoq.

Tassani nunat issittormiut kulturikkut, avatangiisitigut, inooqatigiinnikkullu pisinnaatitaaffinnut qanimut suleqatigiinnerulernissaat siunertarineqarluni Alaskami, Canadami, Kalaallit Nunaanni Chukotkamilu inuit ICC pilersippaat. Inuit qalasersuaq kaajallangajallugu nunaqartut, siulittaasuusimasup Aqqaluk Lyngep oqarnera naapertorlugu 170.000-iusut, taamaalillutik Kattupput.

Nunatsinni issittormioqatitsinnilu nerisaqariaaserput eqqarsaatigalugu ilaatigut issittormiut immikkut arfanniarsinnaanermik pisinnaatitaaffeqarnissarput, ICC-p angusaata ilagigaat, siulittaasuusimasoq Aqqqaluk Lynge oqarpoq.

Minnerunngitsumik Avanersuarmiut 1953-imi pinngitsaalisaallutik nuutsitaanerisa kingorna, ICC-p Avanersuarmiut peqatigalugit inuttut pisinnaatitaaffiit pingaartinneqarnissaannik sorsunnertik angusaqarfigisimagitsik, Aqqaluk Lyngep puigorsinnaanngisaata ilagaat.

AAMMA ATUARUK USA mittarfissuarnut aningaasaleeqataassappat ernumanartoqarpoq

- Avanersuarmiut pinngitsaalisaallutik nuutsitaasimanerannut tunngatillugu ikiuussimavugut eqqartuussinerlu, aamma inuit pisinnaatitaaffiinik taamaalilluni ikiuineq annertunerpaamik inissisimaffipput. Inuttut pisinnaatitaaffitsinnik nunarsuup sinneranut sorsoqataanerput, Aqqaluk Lynge oqarpoq nangillunilu:

- ICC tassaasoq allanik pisortanik allanillu ajortumik pineqarnermi illersuisussatta pingaarnerpaartaat. Annertunerpaamik pingaaruteqarsimanera unaavoq, utoqqatsertoqarmat.

ICC Utqiagvik-mmi kingullermi 2018-imi ataatsimeersuarami, ukiuni sisamani tulliuttuni tassa 2022-p tungaanut anguniagassanik assigiinngitsunik siunniussaqarpoq. Ilaatigut naggueqatigiit Inuit aningaasarsiornikkut ineriartornissaat, Inuillu ilinniartitaanerisa ineriartortinnissaat pingaarnertut anguniagassatut siunniunneqarnikuupput.

Hjalmar Dalhilli anguniagassatut pingaartitani ima oqaluttuaraa:

- Inuusuttummi nangitsisussaapput, aamma inuusuttoqarpoq nunani tamalaani pissutsinik soqutiginnittunik, pisinnaatitaaffitsinnik soqutiginnittunik taavalu naggueqatigiit inunnut suleqatiginninnissamik soqutiginnittunik. Taamaattumik taakku peqataatinnissat peqatigisarnissaat piukkunnarsartuarnissallu pingaarteqaara.

AAMMA ATUARUK ICC-p Siuttutut Sulilluartunut Nersornaat Hans-Pavia Rosingip aqqani pilersikkaa

Alaskami Utqiarfimmi Borgmesterip Eben Hobsonip qaaqqusineratigut inuit issittormiut nunani assigiingitsuneersut 1977-imi siullermik ataatsimiipput. Ataatsimiinnerlu taanna ICC-mik pilersitsinissamik aalajangiiffiuvoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat