Ilisimatuutut misissuinerup qimmit qimuttut annaatissagai
Kalaallit Nunaanni ukiut 4.000-it sinnerlugit, kalaallit qimmiinik taaneqartartunik, qimuttoqarpoq. Issittumi Kalaallit Nunaat qimuttoqarnersaavoq immikkuullarilluinnartumillu qimuttoqarnermi periuseqarluni.
Qimmeq qimuttoq kiisalu qimuttut atorneqarneranut ilinniartinneqarneranullu periuutsit ilisimasallu tammariartortut Grønlands Universiteti nittartakkamini allaaserisaqarpoq.
Qimmit pineqartut ukiunut qulit ingerlaneranni 20.000-iniit 15.000-inut ikileriarsimapput, sulilu ikiliartorlutik.
Silap kissatsikkiartornera sivikinnerusumi sikusarneranik kinguneqartoq, qimminut nerukkaatissat akitsoriartorneri qamuteralaallu atugaaleraluttuinnarneri tapertariillutik qimmit ikiliartorneranik kinguneqartitsisut Københavns Universiteti allaaserisaqarpoq.
Ilisimatussutsikkut misissuinissamik suliniut - QIMMEQ-mik taaneqarsimasoq – kalaallit danskillu suleqatigiillutik qimmip qimuttup piorsarsimassutsikkut isumaa kiisalu qimmip sananeqaatimigut ineriartorsimanera misissussavaat.
Suliniummi ilaatigut anguniakkat tassaapput; Qimuttoqarnermi piorsarsimassuseq tamatumalu piffissat ingerlanerani isumaa paasiniassallugu. Qimmip suminngaanneernera sananeqaatimigullu ineriartornera paasiniassallugu. Minnerlunngitsumillu Nunatsinni qimuttoqarneq attanneqarsinnaanissaa qulakkeerinneqataaffiginissaa.
