Politikkikkut immikkut ilisimasalik: IA-p Siumullu assigiinngissutaat takujuminaapput

- Siusinnerusukkut oqareernittut Mútep Eriullu akornanni assigiinngissutsip takuniarnera qinersisartutut takujuminaassinnaavoq. Taakku immikkut parteeqartut ilisimaneqarput, kisianni IA-p suna politikkerineraa Siumullu suna politikkerineraa immikkoortikkuminaapput.

KNR-ip politikkikkut immikkut ilisimasaqartua, Ineqi Kielsen taama naliliivoq.

Naammi naalakkersuisoqatigiit nukittuut takutinneqarsimagaluartut tamanna sanngiiffinngungajalersinnaasoq, taanna isumaqarpoq.

Ukiumimi nutaami apriilip arfernat tikitsinnagu Inatsisartunut qinersisoqassaaq, tassanilu kina qineraanni suna anguneqassanersoq ilisimaneqassaaq.

Kisianni maannakkut tamanna ajornakusuulaarpoq – qinigaaffimmimi matumani IA Siumullu aalaqqajunnaveersaartitsineq ilisarnaatigilerpaat:

- Umiarsuarmik aalaqqajutsitsinaveersaarneq annertuumik ingerlappaat, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Aalaqqajutsitsinaveersaarput.

Taakkulu suleqatigiilernerminniilli patajaalluinnarsimapput.

IA Siumullu qinigaaffiup matuma sanitigut siusinnerusukkut aamma naalakkersuisoqatigiinnikuupput. Tamanna 2016-imi 2018-imilu pivoq, tassanilu Naleraq aamma naalakkersuisoqataalluni. Assi © : KNR

- Naleraq umiarsuarmik aalaqqajutsitsillattaarnerata kingunerisaanik Siumut naalakkersuisoqataalerpoq, Nalerarlu illuatungiliuttutut inissilluni, Ineqi Kielsen oqarpoq.

Ineqi Kielsenip Naleqqap IA-mik 2021-mi qinersinerup kingorna naalakkersuisoqateqarunnaarnera Siumullu naalakkersuisoqataalernera innersuussutigaa.

- Nunarput innuttaasullu pillugit naalakkersuisoqatigeeqarpugut. Siumut IA-lu ukiorpassuarni isumaqatigiinngittarput. KIsianni ataatsimoortumut pitsaanerpaaq anguniarlugu suliaqassaagut, Múte B. Egede taamani oqarpoq.

Piffissami tassani partiit taakku marluk akornanni ajugaaniunnerit unittariaqarput, taakkulu inuiaqatigiit avissaartuussimasut katersuunniaraat neriorsuutigineqarpoq.

- Tamatumalu kingorna Múte Erillu imminnut paarilluarput, Ineqi Kielsen oqarpoq.

Assigiinngissutsit qaqugu takuneqarsinnaalissappat?

Partiit marluk suleqatigiilluarnerat angusarpassuarnik aamma nassataqarpoq.

Naalakkersuisut aalisarnermut inatsit nutaaq naalakkersuisut assigiinngitsut misiliutigisimasaat – siornatigullu iluatsinngitsoorsimasaat ilaatigut aamma iluatsippaat.

- Tamatuma saniatigut ataatsimiinnernut tunngatillugu ukioq manna nukittungaatsiarput. Ukiakkut ataatsimiinnermi Hans Peter Poulsen (Siumut) ullut pingasut tulleriit ingerlaneranni uppisinniarneqaraluartoq takuarput, Ineqi Kielsen oqarpoq.

Ilisimaneqartutullu tamanna iluatsinngilaq, Naleqqallu ineqarnermut attaveqaasersuutinullu naalakkersuisumik tatiginnikkunnaarnermik taasititsiniarnera pingasoriarlugu pinngitsoortinneqarpoq.

Ineqi Kielsen politikkikkut oqaaseqartartuuvoq. Taanna Siumumit Inatsisartunut ilaasortaanikuuvoq, Tunngaviusumillu inatsit pillugu ataatsimiititaliarsuarmi siulittaasuunikuulluni. Taanna partiiminit maanna aninikuuvoq. Assi © : Johansinnguaq Olsen/ KNR

Suleqatigiilluarnerlu naalakkersuisoqatigiinnermi aamma nukiusoq Ineqi Kielsenip ilanngullugu oqaatigaa.

- Kisianni partiit taakku marluk assigiinngissutaannik maanna aamma ujartuilersitsivoq. Taakkumi (IA Siumullu aaqq.) suut anguniagarineraat iluamik takutinngilaat, taanna oqarpoq.

Assigiinngissutsit taakku qanittumi takuneqarsinnaalissasoraagit?

- Takuneqassanersut qulakujuppunga. Imaluunniit qinersisoqarnissaata suaarutigineqarnissaanut utaqqissanersugut, Ineqi Kielsen oqarpoq, nangillunilu:

- Maannakkut eqqissisimasoqarpoq. Politikikkulli suliaqarnermi naatsorsuutigineqanngitsunik pisoqarsinnaavoq – ullup ataatsip ingerlanerani allanngortoqarujussuarsinnaavoq.