Hans Egedep nunatsinnut ukiut 300-t matuma siorna tikinnera Nuummi malunnartinneqanngiinnassasoq
Naqqiut: Hans Egedep nunatsinnut ukiut 300-t matuma siorna tikinnera borgmesterip Nuuummi 2024-mi nalliussineqassaneraraa nutaarsiassami uani siusinnerusukkut allaqqavoq. Tamannali 2028-mi pissasoq, Kommuneqarfik Sermersooq ilisimatitsivoq.
Hans Egedep nunatsinnut tikinnera ukiut 200-nngorlugit nalliuttorsiutigineqarmat, danskit kunngikkormiui nunatsinnut tikeraarngaarput.
Hans Egedep nunatsinnut tikinnera ukiut 250-inngorlugit nalliuttorsiutigineqarmat, illoqarfiup Nuup qeqqani oqaluffik atoqqaarfissiorneqarpoq.
Taassumalli nunatsinnut nunasisuujartorlunilu ajoqersuiartortitaasup ukiut 300-t matuma siorna tikinnera Kommuneqarfik Sermersuumi malunnartinneqassanngilaq.
Kommuneqarfik Sermersooq taama aalajangerpoq.
AAMMA ATUARUK DR Hans Egedep Kangermut tikinneranut tunngasumik nangeqattaartuliorniartoq
2,7 millionit koruunit tamatuma 2021-mi malunnartinneqarnissaanut immikkoortinneqarsimagaluarput.
Hans Egede pillugu paasissutissat
- Hans Egede 1686-imit 1758-imut inuuvoq.
- Taanna Norgemi Lofotenimi palasiuvoq.
- Kalaallit Nunaannut ajoqersuiartorumalluni Norge Danmarkimilu Frederik sisamaat 1721-mi piumaffigai. Taassumami qallunaatsianik suli katuulleqarnissaa naatsorsuutigisimavaa.
- Hans Egedep Kalaallit Nunaanni vikingit 1721-mi ujarpai, nassaarinagilli. Taassumali inuit naapippai kristumiussuserlu pillugu ajoqersugarilerlugit.
- Hans Egedep maanna Nuuk 1728-mi tunngavilerpaa.
- Hans Egede nunatsinnit 1736-mi aallarpoq.
- Eqqaassutissaq Nuutoqqamiittoq Københavnimi Marmorkirkenip eqqaaniittup assilineraa.
- Eqqaassutissaq Nuummiittoq nammineq katersisoqarnerata kingunerisaanik 1922-mi napparneqarpoq.
- Eqqaassutissap napparneqarnerani taanna illoqarfiup innuttaasuinut tunniunneqarpoq.
- Eqqaassutissaq KGH-mit 1953 tikillugu akisussaaffigineqarsimavoq, tamatumalu kingorna Nuup Kommunianut maanna Kommuneqarfik Sermersuumut tunniunneqarluni.
- Aningaasalli taakkua kulturitta persuarsuarsiutiginissaanut atorneqassasut isumaqatigiippugut. Taamaammat illoqarfiup Nuup tunngavilerneqarnerata 2028-mi nalliuttorsiutigineqarnissaanut atatillugu illoqarfiup nuannersarnissaanut kulturitsinnullu tunngasunik sulianut atorneqassapput, Kommuneqarfik Sermersuup borgmesteria Charlotte Ludvigsen (IA) nassuiaavoq.
Eqqaassutissap oqallisaalinnginnerani aalajangertut
Hans Egedep Nuummi eqqaassutissaa aasaq oqallisaalerpoq. Eqqaassutissaq taanna allannguiniarlutik ilungersuusseqataasunit qalipaammik aappaluttumik "decolonize"-mik, tassa "nunasiaajunnaarneq"-mik allanneqarluni serlersaarfigineqarpoq.
Taamaaliornerat ikinnerussuteqartut pisinnaatitaaffii pillugit ammip qalipaataa aallaavigalugu immikkoortitsisarnerup nunarsuaq tamakkerlugu oqallisaangaatsiarnerani akerliussutsimik takutitsisisoqaqattaarneranik aallaaveqarpoq.
Hans Egedep Københavnimi Marmorkirkep silataani eqqaassutissaa qalipaammik aappaluttumik "decolonize"-mik, tassa "nunasiaajunnaarneq"-mik aamma allanneqarluni serlersaarfigineqarpoq.
Tamanna nunasiaajunnaarsitsineq, Danmarkimut atassuteqarneq, danskit naalagaaffiginninnerat, piorsarsimassuseq ileqqullu oqallisaasorujussuanngornerannik kinguneqarpoq. Kommuneqarfik Sermersooq, Nuutoqqami eqqaassutissamut akisussaasuusoq, innuttaasunik eqqaassutissap peerneqarnissaanut tassaniiginnarnissaanulluunniit taasititsivoq.
921-t eqqaassutissap tassaniiginnarnissaanut akuersipput, 600-llu akerliullutik. Innuttaasut tamatumani taasisinnaatitaasut katillutik 23.000-t missaanniipput.
Hans Egedelli nunatsinnut ukiut 300-t matuma tikinnerata malunnartinneqanngiinnarnissaa 2019-imili aalajangerneqartoq, borgmesteri oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Hans Egedep eqqaassutissaa pillugu taasineq naammassivoq: Eqqaassutissaq uninngaannassaaq
- Tassa aalajangereernitta kingorna takutippaa inuit amerlasuut uani isumaqataanngitsut, aningaasat taama amerlatigisut 2,7 millionit Hans Egedep tikinneraniit nalliuttorsiutiginissaa. Taamaattumik oqallinnerit ingerlaneranni 2019-ip ingerlaneranni takusinnaareersimavarput inuit akornanni avissaartuuttoqartoq tassunga apeqqummut, taamaattumillu aamma aalajangersimavugut illoqarfiup nuannersarneqarnissaanut taavalu kulturitsinnut tunngasunik suliaqartoqarnissaanut aningaasat atorneqassasut.
Inuit qaali nalliussitigit
Imaanngilarli Kommuneqarfik Sermersooq Hans Egedep nunatsinnut ukiut 300-t matuma tikinneranik malunnartitsisussaajunnaarmat allat taamaaliornissaminnut tunuarsimaassasut, Charlotte Ludvigsen erseqqissaavoq.
- Tassa paasisinnaalluarpakka taanna nalliuttorsiutigerusukkaat Hans Egedemut tunngatillugu, oqaluffiit, katersugaasiviit aamma inuit taamaasiorsinnaatitaapput, taanna ajorinngilluinnaqqissaarpara. Kisianni aamma uani ukiut 300-t qaangiutereersut eqqarsaatigigalugu inuiattut qanoq nukittutiginerput aamma uani isiginiarneqarnissaa pingaartissimavarput. Ullumikkut inissisimanerput eqqarsaatigalugu taamanikkut tikittoqarnerata kingunerani ineriartorsimanerput, oqarpoq nangillunilu:
- Ullumikkut inuiattut nukittuutut kulturikkut, tarnikkut, pingaartitatsinnik taavalu ileqqutoqqanik suli pingaartitsisugut tassani takutikkamiuk aamma nukittuutut inissisimasugut taamaattumillu taanna tassunga saatsinniarsimavarput kulturitsinnik nersorinnikkusulluta.
