Greenland Mineralsip naalakkersuisut qaartartoq pillugu taamaatitsinerat ajuusaarutigaa
- Taama pisoqarnera ajuusaarutigaarput.
Greenland Mineralsip pisortaa, Jørn Skov Nielsen oqarpoq.
Aatsitassarsiutileqatigiiffiup nunatta kujataani Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmi ammasumi aatsitassanik qaqutigoortunik uranimillu piiaanissaq oqallisaangaatsiartoq suliniutigaa.
AAMMA ATUARUK Politiit nunatta kujataani innuttaasunik ataatsimiititsinermi isumannaassuseqartoqarnissaa neriorsuutigaat
Kuannersuarni aatsitassarsiorfik pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
.
Aatsitassarsiorfik Narsamit 6 kilometerit missaannik ungasissusilimmiissaaq, innuttaasunillu ataatsimiititsineq Greenland MIneralsip aatsitassarsiorsinnaanissaanut akuersissuteqarnissamut suliami pingaaruteqarluinnartoq tallimanngorpat aallartinneqassaaq.
Peqataajumaartut
Naalakkersuisut innuttaasunut ataatsimiititsinernut peqataanissaat siunertaagaluarpoq. Tamannali tallimanngormat taamaatiinnarneqarpoq.
Naalakkersuisut oqarnerat naapertorlugu ataatsimiinnermi qaartartumeerinissamik sakkunillu atuinissamut siorasaaruteqartoqarsimanera pissutaavoq. Taamammat Naalakkersuisuni akisussaasut pinnatik atorfillit kisimik soorunami aamma Greenland Minerals suliniut pillugu innuttaasunut ataatsimiititsinermi oqaluuserinnissapput.
AAMMA ATUARUK Immikkut ilisimasalik: Kuannersuit oqallisigineqarneranni Siumumi isumaqatigiinngingaatsiarnerit ersilerput
Tamanna Greenland Mineralsip ajuusaarutigaa.
- Naalakkersuisut peqatigalugit innuttaasunut ataatsimiititsinermi peqataanissarput qilanaarigaluarparput. Neriuppugut Naalakkersuisut peqataaffigisinnaasaannik piffissamik nutaamik aalajangiisoqarsinnaangajalissasoq, tassungami soorunami peqataassaagut, Jørn Skov Nielsen KNR-imut allakkatigut akissuteqarpoq.
- Ataatsimiititsinissanut februaarimi pilersaarutaasunut Naalakkersuisut kissaatigiumaarsinnaasaannut aamma peqataajumaarpugut.
Innuttaasunut ataatsimiititsinissat politikkikkut akerleriissutaasut
Innuttaasunut ataatsimiititsinerit kinguartinneqarnissaat Siumup sapaatip-akunnerata siuliani tassanngaannartumik siunnersuutigaa, aamma naak Siumut aatsitassarsiornermik suliniut pillugu ukiorpassuarni tapersersuisuugaluarluni.
Innuttaasunut ataatsimiititsineq kinguartinneqassappat Greenland Mineralsip piiaasinnaanissaanut akuersissuteqartoqarsinnaanera tamarmi kinguaattuussaaq.
Tamanna pissutigalugu naalakkersuisuni suleqatigiinneq ajalungaatsialerpoq.
AAMMA ATUARUK Doris J. Jensen Kuannersuarni CO2-mik aniatitsisinnaanermut: Toorneriinnaavoq
Inuussutissanut naalakkersuisoq aamma demokraatinut siulittaasoq, Jens Frederik Nielsen Qanoruumut tallimanngormat pulaarpoq. Tassanilu Siumumi erseqqissaasoqartariaqartoq aalajangersimalluinnartumik oqaatigaa.
- Suleqatigisatta patajaatsumik naalakkersuisuutitaqarnissaat tatigisinnaasariaqaripput isumaqarpugut. Apeqqut tamanna pissutigalugu Siumup iluani ersarilluinnartumik isumaqatigiinngittoqarpoq. Tamanna soorunami nalinnaavigeqqissaarparput, partiillu akornanni oqaloqatigiittoqarpoq.
KNR-ip Siumup siulittaasua Erik Jensen oqaaseqartinniarsarigaluarpaa. Tamannali iluatsissimanngilaq.
Innuttaasunut ataatsimiititsinerit qaqugu sumilu aaqqissuunneqassanersut uani ataani takusinnaavat:
