Doris J. Jensen Kuannersuarni CO2-mik aniatitsisinnaanermut: Toorneriinnaavoq

Kuannersuarni aatsitassarsiortoqalissagaluarpat nunarput CO2-mik 45 procentimik aniatitsinerulissaaq. Tamanna suunngitsuinnaasoq Siumup avatangiisit pillugit oqaaseqartartua, Doris J. Jensen isumaqarpoq.
- Suliffissuaqarnikkut ineriartortitsissagutta CO2-mik aniatitsinerulertussaavugut, unalu 45 procentimik aniatitsinerulernissaq nunanut allanut sanilliullugu toorneriinnaavoq, Doris J. Jensen oqarpoq. Assi © : Arctic Circle
januaarip 28-at 2021 05:54

Kuannersuarni suliniut isumaqatigiinngissutaaqisoq piviusunngussappat nunarput CO2-mik 45 procentimik aniatitsinerulissaaq.

CO2 aamma kuldioxidimik taaneqartartoq ikummatissanit uuliameersunit aamarsuarneersunillu ikuallaanermit pilersinneqartarpoq.

Kuannersuit CO2-millu aniatitsineq:
 

Greenland Mineralsip suliniummini CO2-mik ukiumut 0,24 million tonsimik aniatitsisoqartassasoq ilimagaa.

 

Nunatsinni CO2-mik 0,53 million tonsimik 2016-imi aniatitsisoqarsimavoq, tamannalu aatsitassarsiutileqatigiiffiup nunatsinni CO2-mik 45 procentimik aniatitsinerusoqarnerulissaneraanermini najoqqutaraa.
 

Naleqqiutissagaanni Danmarkimi CO2-mik ukiumut 49 megatonsit missaannik aniatitsisoqartarpoq. 1 megaton tassaavoq 1 million tons. Tassa imaappoq, Danmark CO2-mik ukiumut 49 millionit tonsinik aniatitsisarpoq.
 

Nunatsinni CO2 aniatinneqartartoq Danmarkip CO2 aniatittagaata 1 procenteraa.

- Suliassap immikkoortuini motoorinit dieselitortunit, innaallagissiornermi kiassarnermillu atuinermi aammalu aqqusinikkut umiarsuarmillu assartuussinerni gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik aniatitsisoqartussaavoq, Greenland Minerals nalunaarusiaminni allapput.

AAMMA ATUARUK Naalakkersuisoq: Kuannersuarni seernartulinnik kinitsivik isumassarsiatsialaavoq

Doris: CO2-mik soorunami aniatitsinerussaagut

Suliniummili nunatta aniatitsinerulersinnaanera nunanut allanut sanilliullugu toorneriinnaasoq nunatsinni partiit anginerpaartaat, Siumut, isumaqarpoq.

- Suliffissuaqarnikkut ineriartortitsissagutta CO2-mik aniatitsinerulertussaavugut, unalu 45 procentimik aniatitsinerulernissaq nunanut allanut sanilliullugu toorneriinnaavoq, partiimi avatangiisit pillugit oqaaseqartartoq, Doris J. Jensen oqarpoq.

CO2 suua?
 

Silaannaq CO2 kuldioxidimik aamma taaneqartartoq gassiuvoq silaannarmik kissannerulertitsisartoq.

Silaannaat allat suliniummi aamma aniatinneqartassangatinneqartut tassaappput metan kvælstofoxidilu.

Silaannaat gassiusut nunarsuup silaannartaanut illersuisuusumut pisarput, taamaalillutillu seqinermit kiak

 

Nunarsuarmi suIiffeqarfissuit CO2-mik aniatitsineruleraluttuinnarput, tamannalu nunarsuup kiatsikkiartuinnarneranik kinguneqarpoq.

CO2-mik aniatitsinerulerneq nunarsuup kiatsikkiartuinnarneranik kinguneqassaaq.

 

Tusarfik: dr.dk, denstoredanske.dk.

Suliniut piviusunngussappat nunatta CO2-mik aniatitsinera ullumikkornit marloriaatingajanngortussaagaluartoq nunatta siuariartornissaanut aqqutissaasoq Siumup oqaaseqartartua isumaqarpoq.

AAMMA ATUARUK Greenland Minerals: Kalaallit Nunaat EU-mi pisiortorfinni annerpaanngorsinnaavoq

Greenland Mineralsip kisitsisaatai naapertorlugit nunatta CO2 0,53 million tons 2016-imi aniatippaa

Kuannersuarnilu suliniut piviuunngussappat aniatitsineq 0,24 million tonsimik annertusissaaq.

- Siumuminngaanniit arlaleriarluta oqariartuutigisareerparput nunatsinni suliffissuaqarnikkut inerisaasariaqarluta taannalu aamma CO2-mik aniatitsinerulertariaqarnitsinnik isumaqarpoq, Doris J. Jensen oqarpoq.

Greenland Minerals naapertorlugu CO2-mik anititsisinnaanertik minnerpaatinniarlugu atortut nukimmik atuinermik sipaartut atorluarusuppaat.

Inuit Ataqatigiit: Toorneriinnaanngilaq

Illuatungiliuttut Inuit Ataqatigiit uranitalinnik aatsitassarsiortoqarsinnaammat suliniummut akerliupput.

Partiimilu avatangiisit pillugit oqaaseqartartup, Sofia Geislerip Doris J. Jensen isumaqatiginngilaa.

- Toorneriinnaanngilaq, isumalerujussuuvoq, Sofia Geisler oqarpoq.

- Aatsitassarsiorfik taanna pilersinneqassagaluarpat CO2-millu aniatitsineq taama annertutigisumik ilassaguni, taava soorunalimi taanna isumaqatiginngilarput.

Tamanna aamma nunarsuarmioqatitsinnut takutitsinerlunnerussasoq taanna isumaqarpoq.

- Nalunngilara ilaasa 45 procentimik aniatitsinerulernissaq annikitsuararsuusoq oqaatigigaat, kisianni qanorluunniit annikitsigigaluarpat, nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaannut naapertuuttumik aammalu akisussaaqataanermut nunatsinninngaanniit takutitsinissamik pisariaqartitsivoq, Sofia Geisler oqarpoq.

Uagut isitsinninngaannit imaappoq, nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaat ajunngilaq taakkua peqataaffigigaluarunngikkutsigit soqutaanngilaq, immitsinnut eqqarsaatigigutta naammappoq, tassa taanna isumaliortaaseq isumaqarpugut tassaniittoq, uagutsinninngaanniit tapersersorneqarsinnaanngitsoq.   

CO2-mik taamak aniatitsinerulerneq imminuinnaq eqqarsaatigisutut eqqarsartariaasiusoq Sofia Geisler isumaqarpoq.

- Nunarsuarmioqatigiit illuatungaanut ingerlariarniarsarisut silaannaap allanngoriartornera kigaallassimatinniarlugu, taanna sulineq uagut nunatsinninngaanniit soqutiginagu akuuffiginagulu, uagut isitsinninngaannit imaappoq, nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaat ajunngilaq taakkua peqataaffigigaluarunngikkutsigit soqutaanngilaq, immitsinnut eqqarsaatigigutta naammappoq, tassa taanna isumaliortaaseq isumaqarpugut tassaniittoq, uagutsinninngaanniit tapersersorneqarsinnaanngitsoq.   

Kalaallit Nunaat nunarsuarmiut silap pissusaa pillugu isumaqatigiissummut aamma Naalagaaffiit Peqatigiit Parisimi isumaqatigiissutaattut taaneqartartumut peqataanngilaq. Taanna nunarpassuarnit isumaqatigiissutigineqarluni 2015-imi atsioqatigiissutaavoq. Isumaqatigiissummi silaannaap kissatsikkiartornera killilersimaarniarneqarpoq

Nunatta isumaqatigiissummut ilaannginnera Naalakkersuisut aningaasarsiornikkut siuariartornissap killilersimaarneqarsinnaaneranik isumaqaramik peqataaffiginngilaat.