Immikkut ilisimasalik: Kuannersuit oqallisigineqarneranni Siumumi isumaqatigiinngingaatsiarnerit ersilerput
Nunatta kujataani Kuannersuarni aatsitassarsiornissamik suliniuteqarnissaq Siumup nammineerluni politikkikkut aqqutissarsiuuppaa.
Aatsitassanik qaqutigoortunik uranimillu piiaasoqassaaq. Suliniullu ima ingerlalertorsimatigaat allaat nujaqartut sapaatip akunnerata tullianit innuttaasunut ataatsimiititsinermut takkullutik Greenland Mineralsimut suliniuteqartuusumut isummaminnik eqqartuisinnaassallutik.
Kuannersuarni aatsitassarsiorfik pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Paasissutissarsiffik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
Siumulli ingerlatsinermik maanna uniffiliiniarpoq. Innuttaasut ataatsimiititsinerit piffissaligaanngitsumik kinguartinneqassasut, partiip siulittaasuata tullia, Vivian Motzfeldt KNR-imut oqarpoq.
- Kujataani qinikkat ataatsimoorlutik nalunaaruteqarnerat taanna avaqqutiinnassallugu pissusissamisoortutut isiginanngilaq.
AAMMA ATUARUK Kuannersuit: Siumup innuttaasunut ataatsimiititsinerit kinguartikkusukkai
Nunatsinni partiit annerpaartaata taamaalilluni suliniummut unammillissutigingaatsiarsimasaminut alloriarnerujussuusussaq piffissaq kingullerpaaq atorlugu kinguarsarniarpaa.
Piffissarlu tamanna soqutiginartoq, Ilisimatusarfimmi inuiaqatigiilerinermut ilisimatooq, Rasmus Leander isumaqarpoq.
Nunaqavissunit akerlerineqangaatsiartoq
- Aatsitassarsiornisssamut suliniummut inerniliingajalernitsinni maannakkut piffissami nalunaaruteqarnera soqutiginarpoq, ilisimatooq oqarpoq.
- Suliniutaavoq ukiuni qulikkaani kingullerni ingerlasoq.
- Australiamiut aatsitassarsioqatigiiffiata (Greenland Mineralsip aaqq.) alloriaqqissiinnanissani ajugaasimaarutigileruttoraa Siumup iluani isumaqatigiinngingaatsiartut erserpoq, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Doris J. Jensen Kuannersuarni CO2-mik aniatitsisinnaanermut: Toorneriinnaavoq
Siumup uranimut aatsitassanullu allanut radioaktiviusunut allanut akuersaanngilluinnarnissap atorunnaarsinneqarnissaa 2013-imi siuttuuffigaa. Taamaammat partiip innuttaasunut ataatsimiitsitsinerit maanna kinguartinniarsarai?
Partiimiittut kujataani pujoralammut uranitalimmut piiaaffimmiillu eqqakkat tasermiinnissaannut akerliunermut ernumassuteqarsinnaanerat pissutaasinnaavoq.
Innuttaasunut ataatsimiititsinerit tallimanngorpat aallartissasut
Kommune Kujallermi kommunalbestyrelsimut Siumumit ilaasortap, Benjamin Kielsenip tapersersuinini assersuutigalugu tunuartippaa.
Taassuma illoqafimmi akerliliinerit pissutigalugit tapersersuinini allanngortippaa – IA-llu sumiiffimmi tassani immikkoortortaqarfia aamma akerliuvoq.
Inuit Ataqatigiilli uranimik piiaasoqarnissaanut akerliusuupput, taamammat partiip saamerliusup akerliliinera Siumumit akerliliisoqarneratulli uissuumminartiginngilaq.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisoq: Kuannersuarni seernartulinnik kinitsivik isumassarsiatsialaavoq
- Kisianni Vivian Motzfeldtip nunatta kujataaneernera puiorneqarsinnaanngilaq, ilaat immaqa nunap immikkoortuanut tassunga politikikkut salliutitserusunnerupput. Tamanna pissutigalugu Kuannersuit isumatsialaanersoq qularutigilersimasinnaavaa, Rasmus Leander oqarpoq.
- Kujataani qinikkat Siumumeersut ilaasa ernumanertik aamma isertuutinngilaat. Taakkua aatsitassarsiortoqalissagaluarpat kingunerisinnaasai, soorlu ilaatigut savaatilinnut kingunerluutaasinnaasut, eqqakkanut toqqorsiviit Narsamilu erngup mingutsinneqarsinnaanera aarleqqutigaat, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.
Corona pillugu killilersuinerit innuttaasunik ataatsimiititsinissat kinguartinnissaannut aamma pissutaanerarneqarput. Illup iluani inuit amerlanerpaamik 100-sinnaapput – inimilu isersimaffigineqartumi isersimasinnaasut affaannaat kisimik isersimaqqusaallutik.
Innuttaasunut ataatsimiititsinerit februaarip ulluisa tallimaanni aallartinneqarnissaat pilersaarutaavoq. Narsarsuarmi, Igalikumi, Narsami Qaqortumilu innuttaasunut ataatsimiititsisoqassaaq.
Tusarniaanerit angalasinnaanermut killilersuutit pissutigalugit ataasiarlutik kinguartinneqareernikuupput.
KNR-ip aatsitassanut naalakkersuisoq, demokraatineersoq, Jens-Frederik Nielsen oqaaseqartinniarsaraa.
Taassuma innuttaasunut ataatsimiititsinissat tallimanngormat taamaatiinnarneqassannginnerarpai.
Naalakkersuisut Siulittaasuat, Kim Kielsen, parteeqataasa ataatsimiititsinissamik kinguarteqqusillutik nalunaaruteqarnerat pillugu oqaaseqartinniaraluarparput, iluatsinngilarli.