Greenland Minerals' nu tidligere administrerende direktør igennem syv år, John Mair.Assi: Merete Lindstrøm

Greenland Minerals nutaanik periarfissarsiorniartoq – nunatta avataani

Australiamiut aatsitassarsiutileqatigiiffiat Naalakkersuisut uranimik inerteqquteqarnerat pissutigalugu nunatsinniikkunnaarusuppoq. Tamatuma saniatigut John Mair suliffeqarfimmi ukiorpassuarni pisortaaneroreerluni soraarpoq.

Australiamiut aatsitassarsiutileqatigiiffiata, Greenland Mineralsip Kuannersuarni aatsitassarsiornissamik suliniutaata aallartinnissaanut periarfissakitsunnguuvoq.

Naalakkersuisunimi Inatsisartunilu politikerit nunatsinni uranimik piiaanissamik inertequteqartalernissaq novembarimi aalajangerpaat.

Tamanna aatsitassarsiutileqatigiiffimmi qullersap soraarneranik kinguneqarpoq. Aatsitassarsiutileqatigiiffiummi aningaasanik nalilinnik niuffaffimmut nalunaarutaa naapertorlugu ukiuni arfineq-marlunni pisortaanerusimasoq soraarpoq.

AAMMA ATUARUK Greenland Mineralsip tusarniaanermit nalunaarusiani Namminersorlutik Oqartussanut tunniukkaa

Aatsitassarsiutileqatigiiffiup tassunga taarsiullugu Daniel Mamadou atorfinitsippaa.

John Mairili siunnersuisutut atuutiinnassaaaq pisortaanerulersorlu suleqatigissallugu.

Greenland Minerals aningaasanik nalilinnik niuffaffimmut nalunaarummi allappoq.

Nunatta avataani periarfissat nutaat

Aatsitassarsiutileqatigiiffiup siunissamut pilersaarutini aamma oqaasertalilaarpai. Taakkumi Kuannersuarni aatsitassarsiornissamik suliniutaat neriunaateqanngilaq.

Uranimik inerteqquteqarneq Inatsisartuni akuerineqartoq naapertorlugu uraniunngitsunik allanik piiaanermi, piiarneqartup uranimik qanoq akoqartigisinnaanera killilerneqarpoq.

Assersuutigalugu Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik piiaarusuppoq. Aatsitassalli qaqutigoortut saniatigut urani pinngitsoorani aamma qaqinneqartariaqarpoq.

AAMMA ATUARUK Urani naaggaaraat: Inatsisartuni akuersisut amerlanerussuteqaqqalaartut

Uranimik inerteqquteqarnermi urani piiarneqartoq annikinnerpaaffissalerneqarpoq, tassa saffiugassami tonsimi ataatsimi urani annerpaamik 100 grammiusoq taamaallaat piiarneqarsinnaavoq. Aatsitassarsiutileqatigiiffiullu saffiugassamut 1 tonsimut uranip 300 grammip missaaniittup piiarneqartarnissaa nammineq nalilerpaa. Taamaammat tamanna killiliussamik qaangiissaaq, aatsitassarsiutileqatigiiffillu tamanna pissutigalugu aallartissinnaanani.

Aatsitassarsiutileqatigiiffik nunatta avataani periarfissanik allanik taamaammat misissuivoq.

- Inatsit sunniunneralu (uranimik inerteqquteqarneq aaqq.) erseqqissarneqarnissaata tungaanut…,  Kalaallit Nunaata avataani periarfissanik nutaanik, aatsitassarsiutileqatigiiffiup piffissami qaninnerusumi atorluarsinnaasaanik ujartuinissaq silatusaarnerullunilu eqqortuusoq siulersuisut isumaqarput, aatsitassarsiutileqatigiiffik allappoq.

Aatsitassarsiutileqatigiiffimmi siunertanut nutaanut 140 millionit koruunit missaannik atuisinnaalluni allappoq.