EU nunatsinni ilinniartitaanermut aningaasarpassuarnik tunniussisoq

Kalaallit Nunaat EU-mit aningaasarpassuarnik tapiiffigineqartussanngorpoq.

Nunammi EU-mi ilaasortat Kalaallit Nunaata OLT-mik aaqqissuussinermit 225 millionit Euronik, tassa 1,7 milliardit koruunit missaannik, 2021-mit 2027-p tungaanut tapiiffigineqarnissaa akuersissutigaat.

Aningaasaliissutit taakkua 90 procentiisa nunatsinni ilinniartitsinermut tunngasunut atorneqarnissaat naalakkersuisut aalajangerpaat, sinnerilu 10 procentit mingutsaaliuilluni ineriartortitsinermut atorneqassallutik.

AAMMA ATUARUK Nunarput USA-p millioninik aningaasaliinissaanut isumaqatigiissusiortoq

Uani pineqartut tassaapput uumassusillit assigiinngisitaarnerat, ataavartumik nukissiuuteqarneq, brintimik tunisassiorneq, silap pissusaa ilisimatusarnerlu.

Naalakkersuisut tusagassiutinut taama nalunaaruteqarput.

- EU-mik isumaqatigiissutip naammassineqarnera nuannaarutigeqaara. EU-mik suleqateqarnitta pingaaruteqassusia isumaqatigiissuteqarnikkut naqissuserneqarpoq, naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede (IA) tusagassiutinut nalunaarummi oqarpoq.

Kalaallit Nunaat pillugu aalajangiineq

Naak Kalaallit Nunaat EU-mut ilaasortaanngikkaluartoq ukiorpassuarni EU-mik peqateqarluni isumaqatigiissummik taaneqartartumik isumaqatigiissuteqartarnikuuvoq.

Isumaqatigiissut EU-mik peqateqarnissamik isumaqatigiissutitut Kalaallit Nunaanni ilisimaneqarpoq, EU-milu isumaqatigiissut Kalaallit Nunaat pillugu aalajangiinermik imaluunniit Kalaallit Nunaannut aningaasalersuisarnermi atortumik taaguserneqarsimalluni.

EU ukiuni arfineq-marlunni atuuttussanik aningaasaliisarpoq. Piffissami aningaasaliiffiusumi kingullermi 2014 - 2020 Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanermut politikkip naammassineqarnissaanut atugassatut 1,6 milliardit koruuninik Kalaallit Nunaata qulakkiikkamik isertitsissutaasussanik peqateqarnissamik isumaqatigiissut aqqutigalugu EU aningaasaliissuteqarnikuuvoq.