EU-mi Nuummi upernaaru sinniisoqarfeqalissasoq
USA Nuummi 2020-mi sinniisoqarfittaarpoq. EU-milu nunat nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaanni upernaaru aamma allaffeqarfittaassapput.
Kalaallit Nunaata nunallu EU-mi ilaasortat 27-t akornanni atassuteqaqatigiinnerulernissaat anguniarlugu taamaaliortoqartoq, EU-kommissionip Danmarkimi sinniisoqarfiani pisortaq Per Haugaard oqarpoq.
- Kalaallit Nunaat suleqatigiinnikkut EU-mut pingaaruteqartooreerpoq, suleqatigiinnerulernissaannulli ilippanartoqarpoq. Taamaammat Kalaallit Nunaannik pisariinnerusumik suleqatiginerulernissaanut qilanaarpugut.
EU-kommissionili Nuummi suli allaffissarsiormat qaqugorpiaq sinniisoqarfittaassanersoq suli aalajangerneqanngilaq. Allaffimmi tassani sulisut sisamaassapput.
Allaffilli pisortassarsineqareersoq pisortanngortussarlu EU-Kommissionimeertuusoq nunatsinnilu sulinermik sungiussisimasuusoq, Peter Haugaard oqarpoq. Pisortanngortussarli kinaanersoq suli nalunaarutigineqanngilaq.
Tamatuma saniatigut politikkikkut suliaqartussanik pingasunik atorfinitsitsisoqassaaq, taakkunannga ataaseq marlulluunniit nunatsinneersuullutillu kalaallisut oqaasiliussallutik.
EU-p nunarput aatsitassaqarluartoq arajutsisimanngikkaa
EU-li Nuummi allaffittaariarpat nunatta sutigut pissarsiaqaatigissavaa?
Per Haugaardip oqarnera naapertorlugu tamanna soorlu Naalakkersuisut, ilinniarfeqarfiit suliffeqarfiillu EU-mit tapiiffigineqarnissamik qinnuteqariaannanngornerannik kinguneqassaaq.
- Ulluinnarni atassuteqaqatigiilissaagut. Soorlu EU-p suliai taavalu suliniutinut assigiinngitsunut tapiiffigineqarnissamut periarfissat suunersut allaffitta Nuummi Kalaallit Nunaatalu sinnerani sumiiffinni allani innuttaasunut paasissutissiisassaaq. Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiortut suliniutinut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarsinnaalissapput, taanna oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Bruxelles: EU-p Nuummi allaffiani pingasuniit tallimanut sulisoqarnissamik pilersaaruteqartoq
EU-p nunatsinni aatsitassat soqutigeqigai, taassuma miserratiginngilaa.
Nunarsuarmi atortorissaarutinik digitaliusunik nioqqutissiortut aatsitassaalatsipput, taakkualu nunatsinni pissarsiarineqarsinnaapput. EU-kommissionilu nunatsinni aatsitassarsiornermut aningaasaleerusuppoq.
- EU aatsitassarsiornermik immikkut ilisimasaqarlunilu sapinngisamik attanneqarsinnaasumik qanoq aatsitassarsiortoqarsinnaanersoq paasiniarlugu suliniutini ataasiakkaani suleqataasinnaavoq, Per Haugaard oqarpoq.
Aamma avatangiisinik eriaginninneq, ilisimatusarneq silallu pissusiata allanngoriartorneranut akiuiniarneq EU-p aningaasaliiffissatut soqutiginerugai, taassuma ilanngullugu oqaatigaa.
EU nunatta aningaasaqarneranut pingaaruteqartoq
EU-Kommissioni suua?
EU-Kommissioni namminersortuuvoq EU-mut ilaasoq.
Inatsisissanik Europa-Parlamentimut EU-llu ataatsimiittartoqatigiivinut siunnersuuteqartarpoq. Tamatuma saniatigut EU-mi aningaasaqarnermik aqutsisuullunilu EU-p malittarisassai nunani EU-mi ilaasortani eqquutitinneqarnerannik nakkutilliisuuvoq.
Aamma EU sinnerlugu nunallu tamalaat akornanni isumaqatigiissuteqartarpoq.
Nunat EU-mi ilaasortat tamarmik immikkut kommissionimiititaqarput, kommissionimilu ilaasortat kommissærinik taaneqartartut 27-upput.
Nunarput EF-imit 1985-imi ilaasortaajunnaareeraluarluni EU-lu ingammik ilinniartitaanermut aalisarnermullu tunngasutigut aningaasaqarnikkut suleqatigiinnermut tunngasunik arlalinnik isumaqatigiissuteqarput.
Aningaasat taakkua nunatta aningaasaqarnerata ullumikkut ilarujussuarai. Nunatta karsia EU-mit 2023-mi 218 millionit koruuninnappoq – aningaasallu taakku 2024-mi 251 millioninut qaffattussaallutik.
EU-Kommissioni nunatsinni sinniisoqarfeqalissalluni 2021-mi ukiakkut nalunaarpoq. Issittoq pillugu periusissiani saqqummiinerminut atatillugu taamaaliorpoq.
AAMMA ATUARUK EU-Kommissioni Issittumi inissisimalluarneruniarluni Nuummi allaffeqalerusuttoq
EU-p nunatsinni allaffeqalernissaa qilanaaralugu, Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep, taamanikkut oqarpoq.
- Nunanik pissaanilissuarnik assigiinngitsunillu suleqateqarnikkut ineriartorluarsinnaaneranut isumaqarpunga una aamma alloriarnertut atorluarneqarsinnaasoq, taanna KNR-imut oqarpoq.
EU-p Nuummi allaffeqalernissaanut tunngatillugu Kinap Ruslandilu Kalaallit Nunaannut qanillivinnaveeersimatinnissaa siunertarineqarnersoq Per Haugaard toqqannartumik aperineqarami ima akivoq:
- Tamanna isumaliutitta soorunami ilagaat. Kisianni EU-p Issittullu ingammik Kalaallit Nunaatalu suleqatigiinnerulernissaat pingaarnertut anguniagaraarput.
