Erngup nukinganik nukissiuutiliornermi Inatsisartut ullumi sammisaqangaatsiassasut
Ataavartumik nukissiuuteqarnermut tunngasumik Inatsisartut pingaarutilimmik ullumi aalajangiisapput.
Erngummi nukinganik nukissiorfiliornissarsuit arlaqartut ullumikkut oqaluuserineqarlutillu aappassaaneertumik aalajangiiffigineqassapput. Tamaani pineqartut tassaapput Nuup eqqaani Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfik, taavalu Qasigiannguani Aasiannilu erngup nukinganik nukissiorfissat.
AAMMA ATUARUK Nukissiorfiit millionilikkaanik amigartoornermut: Bilimiippugut iluarsaanneqartariaqartumi
- Nunatsinni ataavartumik nukissiuuteqarsinnaanermut atorluaanissamik annertusaanissamut periarfissarpassuaqarpoq. Taakku pisuussutitut atorluarneqarsinnaasut inuiaqatigiinnut aningaasaqarnikkut aammalu avatangiisitigut iluanaaruteqartussaapput, nunalerinermut, imminut pilersornermut, nukissiuutinut avatangiisinullu naalakkersuisoq, Kalistat Lund (IA), inatsisissatut siunnersuummi taama allappoq.
Naalakkersuisuusimasumit isumassarsiarineqartoq
Naalakkersuisuusimasumit suliaq aallarnisarneqarpoq, Nuummilu erngup nukinganik nukissiuteqarnerup ilaneqarnissaanut politikerit aningaasaliinissaat Nukissiorfimmiit qangali piareersimaffigineqareerpoq.
Ukiummi arlaqanngitsut qaangiuppata, illoqarfimmi tassani innaallagiassaaleqisoqalersinnaasoq, taamaasillunilu illoqarfimmi innaallagissamik pisariaqarfiuleqqasussami orsussanik uuliamik atuinerulertoqarsinnaavoq.
AAMMA ATUARUK Nukissiorfiit: Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni nukissiorfik allilerneqanngippat innaallagiaq akitsussaaq
Nuummi Qasigiannguanilu erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut aningaasat pisariaqartinneqartut 3 milliardit koruuninik naleqassasut, taakkulu suminngaaniisanersut suli Naalakkersuisunit qulakkerneqanngitsoq, Aningaasanut inatsisissanut siunnersuummi saqqummiunneqarpoq.
Inuiaqatigiinnut milliardinik iluaqutaassussaasoq
Pilersaarut eqquutinneqassappat inuiaqatigiinnut ukiorpassuarni iluaqutaasussaasoq, Kalistat Lund allappoq. Pisortallu nukissamik ataavartumik pilersuinerat 70-t 90-t procentinik annertusissaavaat.
Tamannalu uuliap nalingata akitsoraluttuinnarneranut eqqugaannginnissamik iluaqutaasinnaavoq.
AAMMA ATUARUK Diesel atornagu erngup nukinga atorluarneqarli
- Ilanngullugu erngup nukinganik suliniutit inuiaqatigiinnut aamma ingerlatsinermi aningaasaqarnikkut peqqittumik ingerlatsisoqalissaaq aamma aningaasaliinerussallutik imminut akilersinnaasut tassani inuiaqatigiinni ataatsimut 3,5 mia. koruunit sinnerlugit sipaarutaassallutik, Kalistat Lund siunnersuummi allappoq.
Tamanna nuna tamakkerlugu CO2-mik aniatitsinerup 114.000 tons miss. 2030-mi annikillisitsissaaq. Erngup nukinganik nukissiorfinnik sanaartornerit inuussutissarsiornikkut sinaakkutinik pitsaasunik qulakkeerinnissasut, Kalistat Lundip naatsorsuutigaa.
2017-mi aallartippoq
Siunnersuut Naalakkersuisut novembari 2017-mi pilersaarutaanit aallaaveqarpoq, tassani nukissiuuteqarnerup piorsarnissaanik pisinnaatillugulu nukissiuutinik ataavartunik pilersitsisoqarnissaanik pingaarnerpaatut anguniarneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut Qasigiannguani Aasiaannilu erngup nukinganik nukissiorfimmik pilersitserusuttut
Qasigiannguani Aasiannilu erngup nukinganik nukissiuutiliortoqassasoq, Nuummilu erngup nukinganik nukissiuuteqarneq ilaneqarnissaanik Inatsisartunut kingullermik 2019-mi inatsisitigut Naalakkersuisut siunnersuuteqarput.
Aasianni uuliatortumik motorilimmik massakkut nukissiuuteqarpoq.