Erngup nukinganik nukissiutiliornissat nutaat qanilliallattut

Naalakkersuisunit Múte B. Egede (IA) Kalistat Lundilu (IA) Glasgowimi silap pissusia pillugu COP26-imi ataatsimeersuarnermi peqataasut Inatsisartut nunatsinni mingutsitsinnginnerulernissamut qanilliallapput.

Inatsisartut erngup nukinganik nukissiuutiliornissat milliardinik akeqartut nutaat pilersaarutip marlunngornermi aappassaaneerneqarnerani akuersissutigaat. Siunnersuutip allanngortinneqarnissaanut siunnersuuteqartoqarani pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlateqqinneqarpoq.

AAMMA ATUARUK Erngup nukinganik nukissiuutiliornermi Inatsisartut ullumi sammisaqangaatsiassasut

Sammisaq sapaatip akunnerata tulliani marlunngornermi pingajussaaneerneqassaaq, ullorlu taanna nunatsinni nukissiuuteqarnermut politikkip oqaluttuarisaaneranut ilaalertussaarpasippoq.

Siunnersuut akuerineqaqqissaguni erngup nukinganik nukissiuuteqalerniarneq iluatsissaguni nunatsinni nukissiuutit 90 procentii ataavartumik nukissuutinngortinngussapput.

Nuup eqqaani Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfiup allilerneqarnissaa, taavalu Qasigiannguani Aasiannilu erngup nukinganik nutaamik nukissiorfiliornissaq pineqarput.

Aningaasaliinissaq suli amigaataasoq

Nuummi Qasigiannguanilu erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut aningaasat pisariaqartinneqartut 3 milliardit koruuninik naleqassasut, taakkulu suminngaaniisanersut suli Naalakkersuisunit qulakkerneqanngitsoq, Aningaasanut inatsisissanut siunnersuummi saqqummiunneqarpoq.

Siunnersuut Naalakkersuisut erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut 3,1 milliardit koruunit tikillugit atorniarsinnaanissaannik ilaqarpoq.

Nukissiuuteqarnermulli avatangiisinullu naalakkersuisup, Kalistat Lundip pilersaarutit naammassineqassappata ukiuni aggersuni sipaarniartoqangaatsiartariaqartoq siunnersuummi allappaa.

AAMMA ATUARUK Illuatungiliuttut Parisimi isumaqatigiissut pillugu kamattut: Namminiilivikkiartornermut innarliissaaq

Tamatuma saniatigut pisortat nukiuutinik ataavartunik pilersuinerat 70-t 90-t procentinik annertusissaaq.

- Ilanngullugu erngup nukinganik suliniutit inuiaqatigiinnut aamma ingerlatsinermi aningaasaqarnikkut peqqittumik ingerlatsisoqalissaaq aamma aningaasaliinerussallutik imminut akilersinnaasut tassani inuiaqatigiinni ataatsimut 3,5 mia. koruunit sinnerlugit sipaarutaassallutik, Kalistat Lund siunnersuummi allappoq.

Tamanna nunatta CO2-mik aniatitsineranik 114.000 tonsit missaannik 2030-mi annikilliissaaq.

Nunatsinni suliffeqarfimmik nutaamik pilersitserusuttoq

Naalakkerusisut siulittaasuata, Múte B. Egedep nunatsinni erngup nukinganik suliffissuarnik pilersitsisoqarsinnaanissaa neriuutigaa. Nunatta nukissiuutinik erngup nukinganik namminersortunut aningaasaliisunut ammaanikkut pisiortorfinngorsinnaanissaa anguniagaavoq.

Tamanna silap pissusia pillugu Glasgowimi ataatsimeersuarnermi ataasinngornermi oqaatigaa.

Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut tusagasiuutinut nalunaaruteqarnerminni nunarput Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunniartoq ilanngullugu allappaat:

- Kalaallit Nunaat pisariaqartitamiit annerusumik erngup nukinganik isumalluutissaqarpoq. Tamakku erngup nukinganik isumalluutit annertuut Kalaallit Nunaanni nunanilu tamalaani aningaasaliisartut, sarfamik akikitsumik ataavartumillu annertoorujussuarmik, Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarutaanni ilaatigut allassimavoq.