Emma qamutini issianikuunngisaannarsimasoq maanna nammineerluni qamusiorsimasoq
Qimuttoqarnermi qimussertarnermilu periutsip oqaluttuarisaanera qanoruna ilisimasaqarfigitigigipput?
Assorsuunngitsoq. Qimuttummi atortua pingaarnerpaaq - qamutit - pillugit misissuisoqarpallaarsimanngilaq.
Taamaammat itsarnisarsiooq aamma Ilisimatusarfimmi Københavns Universitetimilu ph.d.-mut ilinniartoq, Emma Vitale,qamutit oqaluttuarisaanerilu misissorniarlugit aalajangersimavoq.
- Qamutit oqaluttuarisaanerat aammattaaq qimuttup inullu suleqatigiinnerat pillugit ilisimatusarlunga misissuivunga, Emma Vitale oqarpoq.
Ph.d.-iinngorniassutiminut atatillugu nammineq qamusiussalluni februaarimi Sisimiuliarniarluni aalajangerpoq.
- Sisimiuliannginninni siornatigut qimussinngisaannarnikuuvunga. Suut tamarmik tassani uannut nutaajulluinnarput, Emma Vitale oqarpoq.
Ilikkagaqarneq pikkunartoq
Københavns Universitetip suliniutaa kalaallit qimmiinut tunngasumut (Qimmeq-projektet) atatillugu taanna ilisimatusarluni misissuivoq.
Qimuttoqarnermi qimussertarnermilu periutsip attanneqaannarnissaa anguniarlugu kalaallit qimmii pillugit suliniummi ilisimasanik aallernissaq siammarterinissarlu siunertarineqarpoq.
Silap pissusiata allanngoriartornera, aningaasartuutit annertuut, piniariaatsit allanngorsimasut kiisalu innuttaasut nunaqarfinniit noorarneri pissutaallutik qimuttoqarnerup qimussertarnerullu ataannarnissaat aarlerinartoqarpoq.
Emma Vitalep Københavnimi Katersugaasivissuaq (Nationalmuseet) aamma Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu suleqatigai.
Emma Vitalep qamusiai Upernavimmi 1930-ikkuni qamutigineqartartut ilaarlugit sanaajupput. Qamutit taakku Nuummi nunatta katersugaasiviani saqqummersinneqarput.
- Qamutit kingorna atorneqarsinnaanissaat pingaartikkakku tamanna toqqarsimavara, Emma Vitale oqarpoq.
Sananermik aamma taanna siornatigut misilittagaqarsimanngilaq. Danmarkimiilli nunatsinnut timmisartorluni aallannginnermini taamaallaat sananermi pikkorissapallassimavoq.
- Aallaqqaammut pisariusimaqaaq. Kalaallit Nunaannut tikinnginninni imatorsuaq sanallunga suliaqarsimanngilanga. Atortulli assigiinngitsut pillugit pingaarutillit ilikkagaqarfigisimagakkit nuannaarutigaara, taanna oqarpoq.
Qamusiornermut tunngatillugu nalaatsornerinnakkut pisoqarneq ajortoq Emma Vitalep paasisimavaa. Oqaluttuarisaanikkut qamutit pillugit pappilissanut allattuisoqarnikuunngilaq. Qamusiornermili ukiorpassuarni misilittakkat ilisimasallu katersorneqarsimasut atorneqartarput.
- Qamutimik takugaanni immaqa eqqarsarnarsinnaavoq qamutit qisuit qaleriiaatiinnarnerisigut sananeqarsimasut. Qamutilli immikkoortui tamarluinnarmik peqqissaarussagaapput, Emma Vitale oqarpoq.
Taamatut qamusiornera ukiorpassuarni qamusiortariaatsimut ataqqinnissutsimik immikkut ittumik tunniussaqarsimavoq.
- Taama atortussaqartiginatik qanga Inuit qamusiortarsimanerat tupinnaqaaq, taanna oqarpoq.
Pileriartornera qitiutillugu
Emma Vitalep qamusiornikkut ilisimatusarluni misissuinermini periuseq atorsimasaa misilittaalluni itsarnisarsiornermik taaneqartarpoq.
Itsarnisarsiornermi tigussaasut nassaarineqarsimasut asseqqinnaavinik sananissamut periutsit isummiussaagallartut uppernarsaatissaqanngikkallartullu kiisalu allanngoriartuinerit atorlugit misilittaalluni itsarnisarsiorneq ingerlanneqartarpoq.
Emma Vitalelli ilisimatusarluni misissuinermini qamutit pingaarnerpaatinngilai. Qamutinilliuna sanasarneq qitiutissimagaa.
- Qamusiorlunga misiliininni pissarsiarisimasakka ukkatarisimavakka. Atuarnikkut pissarsiarisinnaanngisanni immikkuualuttut suut paasisimanerlugit ukkatarisimavakka, taanna oqarpoq.
Allatut taassagaanni, ilisimatusarnikkut taassuma misissuinera suliaqarnikkut ilinniarneruvoq, tassa tuluttut ”learning by doing”-imik taaneqartartoq.
Maanna qamusiorsinnaanngornikuugami assersuutigalugu nunap immikkoortuini ataasiakkaani qamutit assigiinngissutaat assigiissutaallu misissorsinnaanngorsimavai.
- Qamutit sananeqarnerini sunit sanaajusimaneri aamma misissorsinnaanngorpakka. Imaassinnaavoq qamutinut atortussaatigineqartartuni oqaluttuarisaanikkut arlaannik arajutsisaqarsimasugut, taanna oqarpoq.
Itsarnisarsiortut tigussaasunik arlaannik - soorlu saanermik - nunatsinni nassaaraangamik ilisimasatik nutaat atorlugit saaneq qamutini atortussiarineqartarsimanersoq misissorsinnaasarpaat. Qimuttoqarnermi qimussertarnermilu periutsip qanga aallartissimaneranik sumilu aallunneqarsimaneranik tamanna paasisaqartitsisinnaavoq.
Qimusseqqaarnera
Qaammatip ataatsip ingerlanerani Upernavimmi qamusiortariaasitoqaq malillugu qamusiaa naammassivoq. Qamutit sallilikkiassamit sanaajullutillu puisip amianik allunaaq atorlugu qilersugaapput.
Qamusiai 240 centimeterinik takitigisut 66 centimeterinillu silissusillit qamutiniit allaniit mikinerupput. Taamaammat sisamaannarnik qimuttoqarsimavoq.
Emma Vitale Sisimiuniinnermini qimussiussisartumit qimussernermi ilinniartinneqarpoq. Takornarianut qamuterujuit atorneqartartut aqqanilinnik qimuttoqartartut atorlugit ilinniartinneqarpoq. Taamaammat nammineq qamusiani atorlugit qimusserami allaanertut misigisaqarfigisimavaa.
- Ajalusuussangatikkaluarakkit, taanna oqarpoq.
Qamutilli qujanartumik ajoquteqarsimanngillat qimussissutigeqqaaramigillu ingerlalluarsimavoq.
- Nammineerlungami sanasimavakka. Upperiuminaalaarpoq misilittagaqarfigerujussuannginnakkumi, Emma Vitale oqarpoq.
Ullumikkut ukiup affaa qaangiussimalerpoq Emma Vitale qamusiamini qimusseqqaaramili, Københavnimilu allaffimminut utersimavoq. Kulturi ukiunik tuusintilikkaanik utoqqaassusillip attanneqaannarnissaa pillugu ilisimatusarnikkut misissuinini allaffimini aalluteruttorpaa.
