1 millioninik taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaat ministeriuneqarfimmut ukioq ataaseq matuma siorna tunniunneqarpoq. Taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaat inunnit sisasmanit, 1950-ikkunni ukiunilu qulini tulliuttuni nunatsinnit Danmarkimut meeravissianngortinneqarsimasunit tunniunneqarpoq.

Maannali ukioq ataaseq qaangiuttoq danskit naalakkersuisuisa taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaat suli qisuariarfiginngilaat. Suliap Isumaginninnermut ministereqarfimmut nuutsinneqarsimanera suliami allannguutituaavoq. Taakku sisamat eqqartuussissuserisuat, Pramming Advokaterineersoq, Mads Pramming paasissutissiivoq.

Tamannalu isornarluinnartoq, taarsiissuteqarnissamik piumasaqaateqartunit sisamanit marluk tassa Margrethe Johansen aamma Marius Kristensen isumaqarput.

- Danskit oqartussaasuisa nunatsinnik naammattumik ilungersuussinnginnerannut tamanna ersersitsivoq. Suliap kinguartinneqarsimarpasinnera illuartinneqaqattaarneralu kamaatigaara, Marius Kristensen oqarpoq.

Inuit sisamat angajoqqaavimminnit peersinneqarnerminni inuttut pisinnaatitaaffitsik unioqqutinneqarmata naalagaaffimmit immikkut 250.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissartik piumasaraat.

Pinerluut annerpaaq

Marius Kristensen nunaqarfimmi Aalatsivimmi 1955-imi inunngorpoq, pingasunillu ukioqarluni meeravissianngortinneqarpoq. Danskip anaanavissiaata nunatsinni peqqissaasuusup Marius qulinik ukioqartoq Danmarkimukaappaa.

Marius Kristensenip anaanamini ilaqutavinilu 30-nik ukioqarluni iluatsittumik nassaarai. Takoqqinnerat meeravissianngorneranit oqaluttuamit allarluinnaaneranik takutitsivoq.

Anaanaasummi danskit meeravissianngortitsinermut pappiaqqat taamani atsiorsimasani paasisimanngilai. Taassuma Marius Kristensen meeravissianngortinneqarnani – paarineqaannarsorisimavaa.

Taamaammat 70-inik ukiullip Marius Kristensenip danskit naalagaaffiannit pinngitsuutitsisoqarnissaa kissaatigaa.

- (Naalakkersuisut, aaqq.) illuartitsinermik ulapillutik utoqqatsertoqannginnerani toqunissatsinnik neriuuteqarnerat eqqarsaatigileraangakku nuannaarunnaangaatsiartarpunga. Taamaammat kamaammernarpoq.

Kamassimaneq 74-inik ukiullip, Margrete Johansenip aamma misigisimavaa. Taanna danskinit aappariinnit nunatsinni Ilulissani sulisunit 1951-imi meeravissiartaarineqarpoq. Oqaluttuaq tamanna KNR-ip siusinnerusukkut allaaserinikuuaa.

Margrete Johansen ilaqutariinnit meeqqatut tillinneqarsimasutut kingorna ilisimaneqalerpoq. Taanna inersimasunngorami anaanavimminut attaveqalerpoq, taassumalu meeravissianngortitsinissamut pappiaqqanik atsiornissamut pinngitsaalineqarsimalluni oqaatigaa. Danskit allagaataat kalaallisut oqaaseqartup paasisinnaanngisai.

- Anaanama danskit imminut uannullu iliuuserisaat pinerluummi annerpaatut taavai.

- Taamaammat naapertuilluartoqarnissaa kissaatigaara. Tamanna ajorluinnartoq nassuerutigineqartillugu inissikkusuppara, 74-inik ukiulik, Margrete Johansen oqarpoq.

Saammaateqatigiinneq taamatulli pingaartigisoq

Folketingimut ilaasortap, Inuit Ataqatigiinneersup, Aaja Chemnitzip danskit naalakkersuisuinit sooq suli qisuariartoqarsimannginnera paasiuminaatsippaa.

- Amerikamiut tungaanniit tatineqaqqanitsinni Kalaallit Nunaata Danmarkillu saammaateqatigiinnermut apeqqummi uagutsinnut nunatsinneersunut pingaarluinnartumi ataatsimoornissaat pingaaruteqarluinnarpoq, Aaja Chemnitz oqarpoq, nangillunilu:

- Danskit naalakkersuisuisa tungaanniit suliat uku aaqqiivigineqarnissaannut politikkikkut suliniuteqarnerusoqarneranik takutitsisoqannginnera uggornartorujussuuvoq.

Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa Sorsunnersuup aappaanit ullumikkumut oqaluttuarisaanermik misissuinermik qulaajaaneq aallartinniarlugu 2023-mi juunimi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanissami suliassat allattorsimaffianni kalaallit meeqqat 1950-imit 1980-mut meeravissianngortinneqartarnerannik misissuisoqarsinnaasoq eqqaaneqarpoq.

Maannali qulaajaanermik suliaqarnerup aallartinneranit ukiut pingasut qaangiuttut suliaq suli aallartinneqanngitsoq DR-ip oqaatigaa. Naalakkersuisut qulaajaanissaq isumaliutigeqqinniarlugu DR-imut paasissutissiissutigaat.

Aaja Chemnitz kalaallit politikerii suliat uku qaammarsarnissaannut oqaluttuarisaanermillu qulaajaanermik aallartitsinissamut akisussaaffimmik annerusumik tigusisariaqarsorivigit?

- Tamatta akisussaaffeqartugut qularutissaanngilaq. Kisianni naak kalaallit politikkeriisa ilungersuussinerat danskit tungaanneersumit annerorpasippoq.

- Naalagaaffimmit nunatsinnut maanna tikeraartoqaqattaarnera ajunngilluinnarpoq. Kisianni saammaateqatigiinnissamut suliat uku tamanna ilutigalugu siuariartortinnagit ataqatigiinngitsoqarpoq.

- Taamaammat saammaateqatigiinnissaq taama pingaartigisoq siusinnerusumit danskit naalakkersuisuinit pingaartinneqarnerusumik takutitsinissaat pingaaruteqarpoq. Suliammi uku Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni atassuteqarnermut pingaaruteqarluinnarput, taanna oqarpoq.

KNR-ip folketingimut ilaasortaq Naleqqameersoq, Aki-Matilda Høegh-Dam aamma apersorniaraluarpaa, saqqummersitsinissarli sioqqullugu tamanna periarfissaanani.

KNR-ip danskit isumaginninnermut ministeri, Sophie Hæstorp Andersen apersorniarsaraa.