Danskisut oqalutseqarneq ukiakkut ataatsimiinnermi oqallisigineqanngiinnassasoq

Siunnersuuteqartup Pele Brobergip – naak taperserneqangaatsiaraluarluni – Inatsisartuni danskisut oqalutseqartarnera oqaluuserineqarallannginnissaa uggoraa.

Allattoq Kim Hinrichsen

septembarip 05-at 2024 13:35

Nutserisoq Connie Fontain

Naleqqap siulittaasuata, Pele Brobergip Inatsisartuni danskisut oqaluttoqartassannginnera imaluunniit nutserisoqartassannginnera pillugu oqallinneq ammarmagu sapaatit akunneri arlallit qaangiutinngillat. Oqallinneq inatsisissatut siunnersuuteqarnermik ilaqarpoq, Brobergillu tamanna ukiakkut ataatsimiinnermi oqaluuserineqassasoq neriuutigigaluarpaa.

Aamma atuaruk Pele Broberg: Danskisut oqaatsit Inatsisartuni sulinermut kinguarsaataapput

Siumumit Erik Jensenip siunnersuutip oqaluuserinissaa ammaffigalugu partiinilu partiit naammattut Inatsisartuni suleriaatsimik allannguerusuppata akornutaanavianngitsoq taamani oqaatigaa.

Atassut tamatuma kingorna siunnersuummut tapersiivoq. Taakku Facebookikkut ilaatigut ima allapput:

Taamaammallu Pele Broberg, ukiakkut ataatsimiinnermi matumani oqaluuserisassat allattorsimaffiannik misissuisoq pakatsivoq. Taassumami siunnersuutaa nassaassaanngilaq.

Tupaallanngilarli:

- Oqaatigisaninngarnit allatut iliortaqakkajunnera sungiutiinnarnikuuarput. Siunnersuuteqarsinnaasugut oqarfigineqartarpugut. Taamaalioraangattali ersernerluttumik tunngavilersukkamik akuerineqarneq ajorpoq, taanna oqarpoq.

Siunnersuut tammartoq

Inatsisartuni siulittaasoqarfik Inatsisartut ataatsimiinneranni inatsisissatut siunnersuutinik oqaluuserisassanillu ileqquusumik toqqaasarpoq.

IA-mit Mimi Karlsen 2023-mi ukiakkut ataatsimiinnermili siulittaasup issiavianiilerpoq. Taanna siulittaasunngunnginnerani Siumumit Kim Kielsen siulittaasuuvoq.

Taamaammat siunnersuut Inatsisartuni soorunami oqaluuserineqarsinnaasoq, Siumumit Erik Jensenip KNR-imut sapaatit akunneri marluk matuma siorna oqaatigereermagu Pele Brobergip tamanna quiagikujuppaa.

Aamma atuaruk Siumut: Danskit oqaasii namminiilivinnissamut akornutaanngillat

Jensenip partiip siulittaasuatut naalakkersuisoqatigiinniittutullu oqaaseqarani erseqqilluinnartumik oqaatigaa.

Pele Brobergilli oqarnera naapertorlugu taassuma (Erik Jensenip, aaqq.) oqaasii imminnut assortuuttutut misiginarsinnaapput, sumut tunngatillugu oqaaseqarnera apeqqutaatillugu:

- Oqaatigisamit allatut iliortoqarneranut sanillersuunneqarsinnaanersoq naluara. Kisianni oqallittoqarnissaanut ammanerariarlutik oqallinnerup kingorna matuneqarneratut misiginarpoq, Pele Broberg oqarpoq, nangillunilu:

- Erik Siumukkullu kingorna tapersersuinerarsinnaapput. Tamanut sillimaniarnertut nalilerneqarsinnaavoq. Inuit Ataqatigiimmi oqaatsitta eriagineqarnissaat sulissutigerusunngilaat, Naleqqap siulittaasua erseqqissaavoq.

Inatsisartut inatsisaannut aamma Inatsisartut suleriaasiannut siunnersuut

§ 28. Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit inatsisissatut ilusileriigaallutik aammalu nalinginnaasumik immikkullu nassuiaatinik, taamatullu aamma siunnersuutip aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerisassaannik allaaserinninnermik, ilaqartinneqarlutik 11 tunniunneqartassapput. Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit taaguuserneqarsimasuusassapput.

Imm. 2. Aammattaaq inatsisartut inatsisaata inatsisartulluunniit peqqussutaata allanngortinneqarnissaanik atorunnaarsinneqarnissaanilluunniit siunnersuuteqarnermi siunnersuut taanna Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik atorunnaarsinneqarnissaanilluunniit siunnersuutitut taaguuserneqassaaq. Aamma inatsisartut inatsisaata inatsisartulluunniit peqqussutaata allanngortinneqarnissaanik atorunnaarsinneqarnissaanilluunniit inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit allannguutip pingaarnertut imarisaanik ersersitsisumik qulequtaaralerneqarsimassapput.

Imm. 3. Taakku saniatigut inatsisartut inatsisissaattut siunnersuuteqarnermi § 4, imm. 5 naapertorlugu siunnersuuteqarsinnaanermut najoqqutassat erseqqinnerusut qaqugukkulluunniit atuuttut, Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit aalajangersakkat, eqquutitinneqartassapput.

Imm. 4. Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip Inatsisartunut saqqummiunneqarnissaa kissaatigineqaraangat tamanna siunnersuuteqartup Inatsisartut Siulittaasuannut allakkatigut nalunaarutigisassavaa, taassumalu siunnersuut, agguaanneqareeraangat, Inatsisartuni oqaluuserineqartussatut nalunaarutigisassavaa, taamaattorli § 39, imm. 2 takuuk

Allisiguk

Paasiuminaatsumik itigartinneqartoq

Pele Brobergilu eqqumiissarpoq.

Siunnersuutaatami ukiakkut ataatsimiinnissamut sooq pingaaruteqarpallaanngissorineqarnera paasiuminaatsippaa.

Aamma atuarukOqaatsinut piumasaqaat namminiilivinniarnitsinnut akornutaasoq

Aamma itigartitsissut Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit nassiunneqartoq qimerlooramiuk.

Siunnersuut Mimi Karlsenip oqarnera naapertorlugu sammisaq taanna pillugu inatsisartut suleriaasiat pillugu ataatsimiititaliami suliaqartoqareermat ilaatigut itigartitsissutigineqarpoq. Nassuiaalli taanna Naleqqap siulittaasuata isumaqatigivallaanngilaa:

- Una kissaatiginngilaat. Politikikkut itigartitsineruvoq, Pele Broberg oqarpoq.

Politikkimut kisimi tunnganngitsoq

Tamannalu aamma pissutigalugu maani uniinnarnianngilaq.

Taassuma siunnersuutaat oqaatsinut kisimi tunnganngitsoq siusinnerusukkut oqaatiginikuuaa:

Taamaammat Pele Brobergip periaaseq aqqutiginiarnagu aalajangerpaa – namminerlu periaaseqarniarluni.

Taassumami Erik Jensen Siumut siulittaasuata ukiakkut ataatsimiinnermi matumani oqaaseqarnissaanik pisussaaffilerlugu pappiaqqamik tunivaa. Aamma naak tamanna pisortatigoortumik oqaluuserisassaniinngikkaluartoq.

- Siumukkut qinigaaffinni kingullerni marlunni tusagassiuutitigut qinersisartunullu kusanarluinnartumik oqaaseqartarnerat sungiunnikuuarput, Pele Broberg oqarpoq, nangillunilu:

- Tamanna sungiutiinnarnikuuarput. Siunnersuusiarput tapersersorlugu oqariarlutik siunnersuut paamaarullugu kinguartertarpaat. Akissutisinngisaannarpugut. Taamaammat siunnersuut nammineq isaappara tunniullugulu, Pele Broberg oqarpoq.

Naalli Siumumut tunngatillugu neriuuteqangaatsianngikkaluarluni taamaaliorpoq:

- Imaanngilaq siunnersuut akueriniarlugu neriorsuisut, ataatsimiittarfimmili qaqinneqarnissaa.

- Taamaammat inuit oqaatsitik eqquutsissagaat neriuutigaara. Tamannalu qineqqusaarluni neriulluarsaaneruinnanngitsoq. Tassa sulisut siunnersuusiornissaat ajornannginnerulerlunilu suleriaatsip oqinnerulernissaanut alloriaqqilluta annikitsuinik allannguissasugut, Pele Broberg naggasiivoq.

Erik Jensen Pele Brobergip isornartorsiuineranut oqaaseqarumanngilaq, taassumali suliamut atatillugu akissuterisimasani innersuussutigaa. Tamatumalu saniatigut Pele Brobergip allagaa naalakkersuisut sinnerinut ingerlateqqissimallugu oqaatigaa.

KNR-ip Inatsisartut Siulittaasoqarfiat oqaaseqartinniarsaraa.

Siulittaasup Pele Brobergimut akissutaa

Pele Brobergip akissutai KNR-ip Inatsisartut siulittaasuanut, Mimi Karlsenimut saqqummiuppai. Taanna akisssummi allappoq:

”Siulittaasoq akerlilerneqarneq ajorpoq”. Oqaatsit taakku atorneqartarput Folketingimut ilaasortaq misilittagaqanngitsoq inersuarmi ataatsimiinnermik aqutsisumit uparuarneqarnerminut akerliliippat. Malittarisassap taassuma assinga Inatsisartut ataatsimiittarfianni atuuppoq. Immaqa isumaqartoqarsinnaavoq tamanna siulittaasup ilaasortat sinnerinut sanilliulluni qaffasinneruneranik ersersitsisuusoq, taamaattoqanngilarli. Tamatumani pineqartoq tassaavoq siulittaasup atuuffia – malittarisassarlu taanna atuuppoq apeqqutaatinnagu kina ataatsimiinnermik aqutsisuunersoq. Ataatsimiinnermi aqutsisoq siulittaasutut atuuttarpoq siulittaasorlu akerlilerneqarneq ajorpoq.

Malittarisassat inersuarmi oqallinnermi taasinermilu atuuttut malinneqarnissaasa qulakkeernissaa – Inatsisartut tamarmiusut sinnerlugit – ataatsimiinnermi aqutsisup suliassaraa. Kinaluunniit inatsimmik malinnittussaavoq – aamma Inatsisartunut ilaasortat. Suliassaq naalakkersuinikkut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik ingerlanneqartussaavoq. Malittarisassat tamanut – parteeqatinut naalakkersuinikkullu akerlerisanut - atuupput. Tamannarpiarlu malittarisassamut tunuliaqutaavoq. Siulittaasoq akerlilerneqarneq ajorpoq, taamaanngippammi siulittaasoq aaqqiagiinnginnermut akuutinneqalissammat, tamannalu siulittaasup atuuffiginngilaa. Siulittaasoq – siulittaasutut atuuffimmini – akerlerisatut inissisimanngisaannarpoq. Siulittaasoq Inatsisartut tamarmiusut siulittaasoraat, suliassarlu siulittaasumut suliakkiutigineqartoq siulittaasup partiit ilaasortallu tamaasa sinnerlugit isumagisassaraa.

Siulittaasoqarfillu aamma taama atuuffeqartarpoq siunnersuutit oqaluuserisassanut ilanngunneqarnissaat pillugit isummerfiginnikkaangami. Tamatumanissaaq siulittaasoqarfiup nakkutigisassaraa malittarisassat tamarmik malinneqarsimanersut. Suliassaq taanna aamma naalakkersuinikkut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik ingerlanneqartussaavoq. Arlaata ima oqaatiginikuuaa; siulittaasoqarfimmi ataatsimiinnissamut isinnginnerminni siulittaasoqarfimmut ilaasortat “partiimut sorlermut ilaasortaanerminnut natsatik” peeqqaartaraat.

Siulittaasup (siulittaasoqarfiulluunniit) akerlilerneqarneq ajornerata aamma nassatarisaanik siulittaasup ilaasortaq akerlilerniarneq ajorpaa. Tassa inersuarmi aamma tusagassiorfitsigut. Ilaasortap Inatsisartoqarnermi malittarisassat ilisimanagit (imaluunniit akuerinagit) siulittaasoq siulittaasoqarfilluunniit aaqqiagiinnginnermut akuliutsinniarsarippagu, tamanna siulittaasup inussiarnersumik itigartittariaqarpaa. Akerlianilli ilaasortaq ikiorneqarnissaminik ilitsersorneqarnissaminillu pisariaqartitsippat siulittaasup matua ammajuarpoq.

Allisiguk

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.