Danmark itigartitsisoq: Inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiissuteqarfigineqassanngillat

Danskit naalagaaffiata kalaallinut inatsisitigut ataataqanngitsunut 26-nut taarsiissuteqarnissaq itigartitsissutigaa. Suliaq pisoqaavallaalereersoq, taakku eqqartuussissuserisuat paasissutissiivoq.

Allattoq Christine Hyldal, Ann-Sophie Greve Møller

marsip 30-at 2023 13:31

Kalaallinut inatsisitigut ataataqanngitsunut 26-nut danskit naalagaaffiannut eqqartuussivimmut sassaqqusisunut taarsiissuteqartoqassanngilaq.

Taakku eqqartuussissuserisuat, Mads Pramming KNR-imut paasissutissiivoq.

- Naalagaaffik pinngitsuutinneqarusulluni kukkussuteqarsimananilu akissuteqarpoq. Taamaammat taarsiissuteqarnissamut pissutissaqanngilaq, Mads Pramming Københavnimi Isumaginninnermut ministereqarfimmit akissutersinini pillugu oqarpoq.

Taanna inatsisitigut ataataqanngitsut eqqartuussissuserisoraat.

Taannalu Meeqqat misileraatigineqarsimasut Danmarkimit ukiup ataatsip missaata matuma siorna utoqqatserfigineqartut immikkullu tamarmik 250.000 koruuninik taarsiiffigineqartut aamma eqqartuussissuserisorinikuuaat. Aamma danskinut meeqqat angerlarsimaffianniissimasunut nukappiaqqanut Godhavnsdrengenik ilisimaneqartunut, 28-nut aamma eqqartuussissuserisuunikuuvoq. Taakkulu tamarmik immikkut aamma 300.000 koruuninnallutik.

Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq

- Nunatsinni inatsit malillugu meeqqat nunatta kitaani 1963-p siorna nunattalu sinnerani 1974-p siorna uersakkat ataataminnik ilisimanninnissamut, kingornussinissamut imaluunnit ataatami naggataannik naggateqarnissamut pisinnaatitaaffeqanngillat.

- Børne- og Socialministeriet-miit 2016-mi nalunaarusiami erserpoq piffissami 1911-miit 1974-imut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut inuit 8000 missaanniittut.

- Nalunaarusiaq taanna naapertorlugu 2016-imi inatsisitigut ataataqanngistut 5000 missaanniipput.

- Katuffik Ataata inatsisitigut atataqanngitsunut 2010-mi pilersineqarpoq.

- 2014-imi inatsisitigut allannguineqarpoq imaalerlugu inatsisitigut ataataqanngitsut periarfissillugit ataatassarsiuisinnaalersillugit ataataminnillu kingornussisunngortissinnaalerlugit, kingornussassat agguaanneqareeersimanngippata.

- Inatsimmik allannguisoqartinnagu taamanikkut Naalakkersuisut aamma Grønlandsudvalgip kissaatigaat inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussisussaanngitsut aningaasatigut taarsiiffigineqassasut. Taamani danskit naalakkersuisuinit itigartitsissutigineqarpoq.

- Aningaasaqarnermut 2019-imut inatsimmi inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut atugassat koruunit 4,7 milliuunit immikoortinneqarput 2019-2023-mut paasissutissiinermut suliniutinut, katsorsarneqarnissamut suliniutinut aamma inatsisitigut siunnersorneqarnermut atugassat.

- Inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiannit utoqqatserfigineqarlutillu taarsiivigineqarusuttut qaammammi matumani siusinnerusukkut saqqummiunneqarpoq. Taakku Mads Pramming eqqartuussissuserisorat.

Paasissutissarsiffik: Folketinget, Børne- og Socialministeriet, KNR.gl

Allisiguk

Inatsisitigulli ataataqanngitsut taarsiiffigineqassanngillat.

- Naalagaaffik sooq kukkussuteqarsimasorinnginnera soorlu akiliisariaqanngissorinera pillugu annertunerusumik akissuteqarfigineqarusuppunga. Suliaq pisoqalereersoq inatsisitigullu ataatanngitsunit piumasaqaateqarneq kingusinaareersoq oqaatigiinnarpaa, Mads Pramming oqarpoq.

- Sullitakkat sinnerlugit pakatsivunga, una aamma arlaatigut aaqqiiffiginiarneqarsinnaassasoq neriuutigigaluarakku.

Immikkut 125.000 koruuninik piumasaqartut

Inatsisitigut ataataqanngitsut ilaqutaqarnissamut pisinnaatitaaffitsik innarlerneqarsimasoraat, taamaammat danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut sassaqquaat – taakkulu tamarmik immikkut 125.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissaminnik piumasaqaateqarput.

Inatsisitigut ataataqanngitsut katillugit 3.250.000 koruuninik danskit naalagaaffiannit taarsiiffigineqarnissamik piumasaqarput.

Inatsisitigut ataataqanngitsut danskit, amerikamiut allallu tikittut kalaallit arnartaasalu 1950-ikkut 1960-ikkullu ingerlaneranni meerartaaraat.

PISOQALISOORNISSAMUT PIFFISSAP KILLINGA SUUA?

Pisoqalisoornissamut piffissap killinga tassaavoq inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiissuteqartoqarnissaanik piumasaqarsinnaanngitsut.
Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu inatsisitigut ataataqanngitsut 1970-ikkunni imaluunniit 80-ikkunnit – imaluunniit kingusinnerpaamik 2017-imi tassa inatsisip allanngortinneqarneranit ukiut pingasut qaangiuttut taarsiissuteqarnissamik piumasaqartussaagaluartut naalagaaffik isumaqarpoq.
2014-imimi inatsisip allannguutaa atulersinneqarpoq, taakku taamaalillutik ataatassarsiuussinermik suliamik aallartitaqarsinnaalerlutillu ataataminnit kingornussisinnaalerput.
Pisoqalisoornissamut piffissap killinga danskit inatsisaanni ukiunik pingasunik sivisussuseqarpoq.

Allisiguk

Aamma atuarukIsumaginninnermut ministereqarfiup inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq kinguartikkaa: Ukiorparpassuarni utaqqivugut

Tamatuma kingorna angutit aallaqqipput. Meeqqat ataatavitsik ilisimanissaannut pisinnaatitaaffeqaratik peroriartorput, taamaammat aamma kingornussinissamut ataatamilu naggataannik naggateqarsinnaanermut pisinnaatitaaffeqanngillat.

Tamanna meeqqanut tusindilikkaanut nunatta kitaani 1963-ip siornatigut aamma nunatta sinnerani 1974 sioqqullugu inunngorsimasunut piviusuuvoq. Tamannalu Danmarkimi meeqqat 1930-kkunnili pisinnaatitaaffigilernikuuaat.

Taamaammat inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiat inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimasoraat.

Suliaq eqqartuussisuuneqarfimmi suliarineqartikkusukkaa

Mads Prammingip danskit naalagaaffiata eqqartuussissuserisut suliffeqarfiata tunngavilersuutigisaa malillugu suliaq eqqartuussisuuneqarfimmi suliarineqartinnagu illoqarfiup eqqartuussiviani suliarineqartikkusuppaa.

Tamanna "peqqarniinnerusoq" eqqartuussissuserisoq isumaqarpoq.

- Inuit pisinnaatitaaffii pillugit suliaavoq angisooq, soorunami eqqartuussisuuneqarfimmi siullertut suliarineqassaaq, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Maanna avaqqunniarsaralugu illoqarfiup eqqartuussisuanut suliaritinniarsaraa, suliarlu teknikkimut tunngatillugu inatsimmut tunngasuutinniarlugu pisoqalisimaneranut tunngatinniarsariniarneqarpoq. Ilungersunartumik tiguneqanngitsoq misigisimavunga.

Eqqartuussissuserisut Ehmer Pramming Advokaterip isumaginninnermut ministereqarfiup taarsiissuteqartoqarnissaanik piumasaqaammut itigartitsineranut akissuteqarnissaa tullinnguuppoq.

Suliaq tamatuma kingorna eqqartuussivimmi ingerlanneqassasoq, Mads Pramming oqarpoq.

Aamma atuarukInatsisitigut ataataqanngitsut taperserneqarusuttut: Politikerit allaanngillat qarngi mersukkat

Suliaq taamaalilluni suliamit ilisimaneqartumit meeqqanut misileraatigineqarsimasunut tunngatillugu suliamit danskit naalagaaffiannit immikkut 250.000 koruuninik taarsiissuteqarfiusumit allaanerungaatsialerpoq.

Naalagaaffimmi tassani suliaq eqqartuussivitsigoortinnagu taarsiissuteqarnissamut akuersissuteqarpoq. Inatsisitigullu ataatanngitsut pillugit suliami naalagaaffiup inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimanini nassuerutiginngikkaa, Mads Pramming oqarpoq:

- Naalagaaffiup suliaq oqaloqatigiinnikkut aaqqiivigerusunnagu kalerriutigaa, kisianni eqqartuussivimmi aaqqiiviginiarniarpaa oqarlunilu inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiivigineqarnissamut piumasaqaataat pisoqalereersimasoq.

Nunatta oqaluttuarisaanerani Danmark pingajussaanik eqqartuussivilersuunneqarlunilu taarsiissuteqaqquneqarpoq. Pituffimmi innuttaasut 1953-imi pinngitsaaliissummik nuutsinneqarnertik naammagittaalliutigaat, taakkulu 1999-imi ataatsimoorlutik 500.000 koruuninik taarsiivigineqarput, tullissaani Meeraanermini misileraatigineqarsimasut 2022-mi eqqartuussivilersuussipput.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.