Danmark itigartitsisoq: Inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiissuteqarfigineqassanngillat
Kalaallinut inatsisitigut ataataqanngitsunut 26-nut danskit naalagaaffiannut eqqartuussivimmut sassaqqusisunut taarsiissuteqartoqassanngilaq.
Taakku eqqartuussissuserisuat, Mads Pramming KNR-imut paasissutissiivoq.
- Naalagaaffik pinngitsuutinneqarusulluni kukkussuteqarsimananilu akissuteqarpoq. Taamaammat taarsiissuteqarnissamut pissutissaqanngilaq, Mads Pramming Københavnimi Isumaginninnermut ministereqarfimmit akissutersinini pillugu oqarpoq.
Taanna inatsisitigut ataataqanngitsut eqqartuussissuserisoraat.
Taannalu Meeqqat misileraatigineqarsimasut Danmarkimit ukiup ataatsip missaata matuma siorna utoqqatserfigineqartut immikkullu tamarmik 250.000 koruuninik taarsiiffigineqartut aamma eqqartuussissuserisorinikuuaat. Aamma danskinut meeqqat angerlarsimaffianniissimasunut nukappiaqqanut Godhavnsdrengenik ilisimaneqartunut, 28-nut aamma eqqartuussissuserisuunikuuvoq. Taakkulu tamarmik immikkut aamma 300.000 koruuninnallutik.
Inatsisitigulli ataataqanngitsut taarsiiffigineqassanngillat.
- Naalagaaffik sooq kukkussuteqarsimasorinnginnera soorlu akiliisariaqanngissorinera pillugu annertunerusumik akissuteqarfigineqarusuppunga. Suliaq pisoqalereersoq inatsisitigullu ataatanngitsunit piumasaqaateqarneq kingusinaareersoq oqaatigiinnarpaa, Mads Pramming oqarpoq.
- Sullitakkat sinnerlugit pakatsivunga, una aamma arlaatigut aaqqiiffiginiarneqarsinnaassasoq neriuutigigaluarakku.
Immikkut 125.000 koruuninik piumasaqartut
Inatsisitigut ataataqanngitsut ilaqutaqarnissamut pisinnaatitaaffitsik innarlerneqarsimasoraat, taamaammat danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut sassaqquaat – taakkulu tamarmik immikkut 125.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissaminnik piumasaqaateqarput.
Inatsisitigut ataataqanngitsut katillugit 3.250.000 koruuninik danskit naalagaaffiannit taarsiiffigineqarnissamik piumasaqarput.
Inatsisitigut ataataqanngitsut danskit, amerikamiut allallu tikittut kalaallit arnartaasalu 1950-ikkut 1960-ikkullu ingerlaneranni meerartaaraat.
Tamatuma kingorna angutit aallaqqipput. Meeqqat ataatavitsik ilisimanissaannut pisinnaatitaaffeqaratik peroriartorput, taamaammat aamma kingornussinissamut ataatamilu naggataannik naggateqarsinnaanermut pisinnaatitaaffeqanngillat.
Tamanna meeqqanut tusindilikkaanut nunatta kitaani 1963-ip siornatigut aamma nunatta sinnerani 1974 sioqqullugu inunngorsimasunut piviusuuvoq. Tamannalu Danmarkimi meeqqat 1930-kkunnili pisinnaatitaaffigilernikuuaat.
Taamaammat inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiat inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimasoraat.
Suliaq eqqartuussisuuneqarfimmi suliarineqartikkusukkaa
Mads Prammingip danskit naalagaaffiata eqqartuussissuserisut suliffeqarfiata tunngavilersuutigisaa malillugu suliaq eqqartuussisuuneqarfimmi suliarineqartinnagu illoqarfiup eqqartuussiviani suliarineqartikkusuppaa.
Tamanna "peqqarniinnerusoq" eqqartuussissuserisoq isumaqarpoq.
- Inuit pisinnaatitaaffii pillugit suliaavoq angisooq, soorunami eqqartuussisuuneqarfimmi siullertut suliarineqassaaq, taanna oqarpoq, nangillunilu:
- Maanna avaqqunniarsaralugu illoqarfiup eqqartuussisuanut suliaritinniarsaraa, suliarlu teknikkimut tunngatillugu inatsimmut tunngasuutinniarlugu pisoqalisimaneranut tunngatinniarsariniarneqarpoq. Ilungersunartumik tiguneqanngitsoq misigisimavunga.
Eqqartuussissuserisut Ehmer Pramming Advokaterip isumaginninnermut ministereqarfiup taarsiissuteqartoqarnissaanik piumasaqaammut itigartitsineranut akissuteqarnissaa tullinnguuppoq.
Suliaq tamatuma kingorna eqqartuussivimmi ingerlanneqassasoq, Mads Pramming oqarpoq.
Suliaq taamaalilluni suliamit ilisimaneqartumit meeqqanut misileraatigineqarsimasunut tunngatillugu suliamit danskit naalagaaffiannit immikkut 250.000 koruuninik taarsiissuteqarfiusumit allaanerungaatsialerpoq.
Naalagaaffimmi tassani suliaq eqqartuussivitsigoortinnagu taarsiissuteqarnissamut akuersissuteqarpoq. Inatsisitigullu ataatanngitsut pillugit suliami naalagaaffiup inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimanini nassuerutiginngikkaa, Mads Pramming oqarpoq:
- Naalagaaffiup suliaq oqaloqatigiinnikkut aaqqiivigerusunnagu kalerriutigaa, kisianni eqqartuussivimmi aaqqiiviginiarniarpaa oqarlunilu inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiivigineqarnissamut piumasaqaataat pisoqalereersimasoq.
Nunatta oqaluttuarisaanerani Danmark pingajussaanik eqqartuussivilersuunneqarlunilu taarsiissuteqaqquneqarpoq. Pituffimmi innuttaasut 1953-imi pinngitsaaliissummik nuutsinneqarnertik naammagittaalliutigaat, taakkulu 1999-imi ataatsimoorlutik 500.000 koruuninik taarsiivigineqarput, tullissaani Meeraanermini misileraatigineqarsimasut 2022-mi eqqartuussivilersuussipput.