Biilitit ima mingutsitsitigaat

Allattoq Merete Lindstrøm
juulip 12-at 2018 07:56
Nutserisoq Connie Fontain

Illoqarfimmi silaannarissartillutit lastbiilip bussilluunniit sanioqquttup pujuliorfigigaatit misiginikuusimassajunnarsivat. Tamannalu maanna avatangiisit pillugit immikkut ilisimasallip uuttortarlugu Nuummi misissuiffigileruttorpaa.

Danskit avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffiata, Det Økologiske Rådip nunatsinni silaannarmi mingutsitsinermik Kåre Press-Kristensen uuttortaatikkiartorpaat.

- Nalunngilarput nunarsuarmi tamarmi Kalaallit Nunaanni silaannaq minguinnerpaat ilaanniittoq. Mingutsitsisartullu silaannarmut qanoq mingutsitsitigisarnerat paaserusupparput.

Biilit mingutsitsigaangamik motoorimit eqqarnerit mikisut silaannarmiilersarput. Mikisuararsuupput taakkulu qinngami amigaasatigoorlutik qaratsamut timimilu ingerlaartarput.

Eqqarnerit mikisortaat paanik usserutinillu ulikkaarput. Tamakkuuppullu najuussornaveersaagassagut. Taakkumi nappaassuarmik kræftimik pinngortitsisinnaapput aamma nappaatit soorlu taqqatigut milittoornissaq, uummatip taqaasigut nappaateqalernissaq, pujortartartutut puallunneq, torluup puannut atassutaasigut nuaqalernissaq astmaqalernissaq allallu aarlerinarnerulersarput.

Af diagrammet ses, at luftforureningen langs vejen tydeligt afspejler trafikflowet rytmisk (lysreguleret) og trafiksammensætning (dieselbiler). Trods næsten vindstille forhold (0-0,5 m/s) falder forureningen hurtigt ned til et forureningsindeks (partikler pr. cm3) på 300-400 (røde cirkel), så snart der går nogle minutter uden dieselbiler. Omvendt får en tankbil og en bus hurtigt forureningen til at stige til indeks 142.000 dvs. tankbilen/bussen får luftforureningen til at stige over 400 gange som minutgennemsnit, hvilket afspejler en voldsom forurening fra disse køretøjer.    

Biiliniillu mingutsitsineq uuttortaanermi atortorissaarutikkut eqqarnerit mikisuarartaat 200 kubikcentimiterit missaanni silaannarmi mingutsitaanngitsumiittoq uuttortarneqarsimasoq Kåre Press-Kristensen oqarpoq. Tamannali aallanngoriaannaavoq.

- Lastbiilit dieselitortut sanioqqukkaangata pujuisa mikisuarartaat 100.000-t kubikcentimeterit angullugit silaannarmut mingutsitsisoqarsinnaasarpoq.

Biilit innaallagiartortut, hybridit benzinatortulluunniit nutaaliaanerusut atornerisigut mingutsitsineq nungusinneqarsinnaavoq, mingutsitsinerpaasuniillu tamanna annikillisissinnaallutigu.

- Dieselitortunik assartuissutinik biilertartut biilianni mingutsitsinaveersaammik sorujuiaateqassaaq taamaalillunilu akuutissat taakku inuit puaannukassanatik.

Paat minnerpaaffii peqqinnissamut navianaannaratik aamma Issittumi kianneruleriartortitsillutillu sikumik aatsitsipput.

 

PAASISSUTISSAT 
Naak nunarput – Nuuk uuttortaaffiusoq nunarsuarmi silaannani minguinnerpanut ilaagaluartoq illoqarfimmi biilit dieselitortut silaannarmi mingutsitsinerat Københavnip aqquserngini, angallatileruttorfinni biilit 52.000-it ullormut saneqquaffianni mingutsitsisarnerup annertussuseqatigipajaarsinnaasarpaa. Tamanna naak Nuummi aasaanerani uuttortaanermi misilinneqaraluartoq. Biilit qanganisat dieselitortut, mingutsitsinernut katersissuteqanngitsut aqqusinernilu angallatingaatsiartut Nuummi mingutsitsinerup taama qaffasitsigineranut pissutaapput. Erseqqissaatigineqassaarli Nuummi uuttortaaneq sivikitsumik uuttortaanermeersuummat angallannermilu mingutsitsineq peqqissaartumik uuttortaaffiusariaqarmat.

 

Nuummi aqqusinertigut angallattoqaleruttornerani silaannarmi mingutsitsisarnermut biilit dieselitortut mingutsitsingaatsiartartut uuttortaanerup takutippaa. Mingutsitsineq agguaqatigiissillugu Danmarkimi aqqusinerni mingutsitsinerpaaffiusuni mingutsitsisarneq assigingajappaa. Aqqusinersuarmi mingutsitsineq Nuup avammut killingani mingutsitsinerup 75-eriaatigingajappaa. Uuttuineq Nuummi silaannaap pitsaassusaanik misisseqqissaarnermik malitseqartariaqarpoq.

 

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.

Aamma atuaruk